Rasterointitekniikat
Rasterointitekniikat, suomeksi rasterointimenetelmät, ovat digitaalisen kuvan prosessoinnin menetelmiä, joilla muunnetaan vektorimuotoista grafiikkaa rasterimuotoiseksi kuvaksi. Vektorimuotoiset kuvat koostuvat matemaattisista kaavoista, jotka määrittelevät muotojen, linjojen ja värien sijainnin ja ominaisuudet. Rasterimuotoinen kuva sen sijaan koostuu ruudukosta pieniä värillisiä pisteitä, joita kutsutaan pikseleiksi. Rasterointi on välttämätöntä, jotta vektorimuotoista grafiikkaa voidaan esittää näytöillä ja tulostaa paperille, sillä nämä laitteet perustuvat pikselien käyttöön.
Yleisimpiä rasterointitekniikoita ovat muun muassa:
Pikselöinti: Jokainen vektorimuotoinen objekti muunnetaan yksittäisiksi pikseleiksi. Tämä on yksinkertaisin menetelmä, mutta voi johtaa rosoisiin reunoihin,
Reunojen tasoitus (anti-aliasing): Tämä tekniikka pyrkii pehmentämään vektorimuotoisten objektien reunoja vähentämällä "tikapuu"-efektiä. Se tehdään usein käyttämällä
Täyttömenetelmät: Kun muoto täytetään värillä, rasterointi määrittää, mitkä pikselit kuuluvat täytettävään alueeseen. Tähän käytetään algoritmeja, kuten
Värien kuvaus (halftoning): Painotuotteissa, joissa käytetään vain rajallista määrää värejä (esim. mustavalkoinen tulostus), käytetään halftoning-tekniikoita, jotka
Valitulla rasterointitekniikalla on merkitystä kuvan lopullisen laadun, tiedostokoon ja renderöintinopeuden kannalta. Eri sovellukset ja laitteet saattavat