ruudukosta

Ruudukosta on kyse säännöllisesti jakautuvasta verkosta, jossa viivat leikkaavat toisensa kohtisuoraan muodostaen soluja. Se voi olla näkyvä piirto karttojen, suunnittelupiirrosten tai teknisten piirustusten yhteydessä tai näkymätön koordinaattijärjestelmä, jota käytetään matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa.

Ruudukko ilmenee monissa muodoissa. Yleisimmän muodon muodostaa neliö- tai suorakaide-ruudukko, jossa solut ovat tasavälein. Vähemmän yksinkertaisia vaihtoehtoja ovat kuusikolmio- (isometrinen) ja kuusikulmio-ruudukot, joita käytetään erityisesti grafiikassa ja pelisuunnittelussa. Kartografiassa ruudukot auttavat paikkatiedon koordinointia ja alueiden nimeämistä. Matematiikassa ruudukko toimii koordinaattijärjestelmän pohjana, jonka avulla pisteet, sirontakaaret ja funktiot voidaan esittää graafisesti. Arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa ruudukko ohjaa rakentamista ja liikennionesityksiä, tarjoten järjestystä ja skaalautuvuutta. Digitaalisessa suunnittelussa ruudukko näkyy myös sisällön asettelussa, kuten verkkosivujen ja sovellusten layout- ja CSS-ruudukkoina.

Ruudukon etuja ovat selkeyden, mittakaavan hallinnan ja orientoitumisen helpottaminen sekä toistettavuus eri skaalojen välillä. Rajoitteita ovat jäykkyys ja mahdollinen orgaanisen, monimuotoisen tilan vähäinen ilmaisukyky; liiallinen luottaminen ruudukkoon voi johtaa epäkäytännöllisiin tai tylsiin ratkaisuihin. Ruudukko onkin työkalu, jonka käyttö kannattaa sovittaa tavoitteiden mukaan ja harkita tarvittaessa jousto- tai viivästettyjen ratkaisujen rinnalle.