Rangaistusmaksuja

Rangaistusmaksuja, suomeksi usein kutsuttuna punitive damages, ovat siviilioikeudellisissa oikeudenkäynneissä määrättäviä rahallisia seuraamuksia, joiden tarkoituksena on rangaista oikeuden vastaisen toiminnan tehnyttä osapuolta ja estää vastaavaa käytöstä tulevaisuudessa. Ne eroavat pääasiallisesta tavoitteestaan kuin vahingonkorvaukset, jotka pyritään ensisijaisesti korvaamaan kärsijän menetykset.

Termi koostuu sanoista rangaistus ja maksu, ja sitä käytetään kuvaamaan rahallista seuraamusta, joka ylittää kärsijän aiheuttamien todellisten vahinkojen tason. Rangaistusmaksut liittyvät yleensä erityisen moitittavaan, julkisen edun vastaisiin tai törkeän huonon käytöksen kaltaisiin tekoihin.

Rangaistusmaksujen soveltaminen vaihtelee suuresti oikeusjärjestelmästä toiseen. Monissa anglosaksisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, punitive damages ovat yleinen väline tietyissä vahingonkorvausoikeudenkäynneissä ja ne voivat olla huomattavan suuria suhteessa todellisiin vahinkoihin. Niiden käyttöön liittyy usein tiukkoja kriteerejä ja rajoituksia, kuten kriteeri siitä, että teon katsotaan olleen tahallinen tai törkeä. Yhdessä suurimmassa osassa Yhdistynyneitä kunta- ja oikeusjärjestelmiä on lain säädöksiä, jotka pyrkivät estämään kohtuuttomia velvoitteita.

Suomessa ja suurimmassa osassa siviilioikeudellisia järjestelmiä rangaistusmaksut eivät ole yleinen väline, vaan tarkoituksena on tyypillisesti korvata kärsijän menetykset. Rangaistusjakson kaltaiset seuraamukset tulevat sen sijaan usein rikosoikeudellisista tai hallinnollisista lakipykälistä.

Käytännössä rangaistusmaksujen päätepiste on niiden rooli ruohonjuuritasolla: ne toimivat sekä muodollisena rangaistuksena että keinona ehkäistä vastaavaa käytöstä. Kritiikki kohdistuu usein korvausjärjestelmän ennustettavuuteen, kohtuuttomuuteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä kohtuullisten raja-arvojen puutteeseen.