Rajoitusalueita

Rajoitusalueet ovat maantieteellisiä alueita, joille pääsy tai tietyt toiminnot ovat säännöin rajoitettuja. Rajoitukset voivat olla tilapäisiä, esimerkiksi rakennus- tai onnettomuusalueilla sekä suurten tapahtumien yhteydessä, tai pysyviä, kuten sotilasalueet, rajavyöhykkeet tai suojelualueet. Pääsy näihin alueisiin on yleensä valvottua, ja viranomaiset voi asettaa rajoituksia sekä karttoihin että opastesignageihin.

Esimerkkejä rajoitusalueista ovat sotilas- ja turvallisuusalueet sekä rajavalvontaan liittyvät vyöhykkeet, kriittinen infrastruktuuri kuten energiakohteet, sekä lentoliikenteen rajoitus- ja suojavyöhykkeet. Luonnon- ja kulttuurihistorialliset suojelualueet sekä arvoiltaan herkät alueet voivat myös olla pääsyltään rajoitettuja. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön puitteissa rajoitusalueet voivat ilmetä kaavatasolla tai erityisillä rakennus- ja käyttötarkoituksen rajoituksilla.

Pääsyn säännöt ja käytännöt vaihtelevat alueittain. Joihinkin rajoitusalueisiin voidaan antaa pääsy erikseen lupaa vastaan esimerkiksi työntekijöille, viranomaisille tai tilapäisessä tehtävässä. Rajoituksen noudattamatta jättäminen voi johtaa sakkoihin tai muihin seuraamuksiin. Ennen vierailua on suositeltavaa tarkistaa voimassa olevat rajoitukset viranomaisilta tai virallisista kartta- ja tiedonlähteistä.

Rajoitusalueet ovat yleinen ilmiö turvallisuus-, puolustus- ja ympäristösektorilla. Suomessa niiden hallinnointi perustuu lainsäädäntöön sekä viranomaisten määräyksiin, ja tiedot päivittyvät virallisissa kartta- sekä tiedonjakopalveluissa.