Rahoitusleasingissa

Rahoitusleasingissa (finance lease) rahoitusyhtiö hankkii käytettäväksi tarkoitetun käyttöomaisuuden – kuten koneen, ajoneuvon tai IT-laitteiston – ja luovuttaa sen leasingasiakkaalle käyttöön sopimuskauden ajaksi. Maksut muodostuvat usein sekä pääomamaksusta että korkomaksuista, jotka kattavat esineen hankintahinnan sekä rahoitukseen liittyvät kustannukset. Sopimuksen lopussa on tyypillisesti osto-oikeus tai mahdollisuus siirtää omistusoikeus asiakkaalle.

Leasingasiakas saa käyttöoikeuden esineeseen ja kantaa useimmat omistamiseen liittyvät riskit ja vastuut. Rahoitusleasingin solmimisen jälkeen esine sekä siihen liittyvä velka voidaan merkitä asiakkaan taseeseen, ja leasingmaksut ja niihin kohdistuvat kustannukset jaksotetaan korko- ja pääomamaksuihin. Verotuksessa leasingsopimuksen kustannukset voivat olla vähennyskelpoisia kuluja, ja arvonlisäveron käsittely riippuu verotus- ja alv-säännöksistä sekä sopimuksen laadusta.

Rahoitusleasing eroaa operatiivisesta leasingista siten, että useimmat omistamiseen liittyvät riskit ja mahdolliset tuotot kohdistuvat yleensä asiakkaalle koko sopimuskauden ajan. Leasingyhtiö säilyttää yleensä esineen omistusoikeuden sopimuskauden aikana, mikä vaikuttaa yhtiön taseeseen.

Käyttökohteita ovat muun muassa koneet, kalusto, ajoneuvot sekä IT-infrastruktuuri ja muut kalliin investoinnit. Sopimukset ovat usein pitkäkestoisia ja mahdollistavat suurten investointien rahoittamisen ilman suurta kertahankintaa, mikä tekee rahoitusleasingista yleisen rahoitusvaihtoehdon erityisesti yritys- ja julkisella sektorilla.