Rahaliikennettä

Rahaliikennettä käsittelee taloustieteen ja rahoitusjärjestelmien tutkimus. Siihen sisältyy rahamäärien liikkuminen talousalueella maksuja, siirtoja ja suorituksia varten. Rahaliikenne kattaa sekä fyysisen käteisen siirron että sähköiset maksut sekä kotimaiset että rajat ylittävät tapahtumat. Toimintaa koordinoivat pankit, maksupalveluntarjoajat, yritykset sekä yksityishenkilöt ja julkisyhteisöt, ja sen tehokkuus vaikuttaa likviditeettiin sekä talouden toimintaan.

Keskeisiä välineitä ovat käteinen, korttimaksut, verkkopankkimaksut, mobiilimaksut sekä digitaalisten lompakoiden käyttö. Maksujärjestelmät muodostuvat tapahtumien keräilystä, selvityksestä ja lopulta rahojen siirrosta vastaanottajalle. Kansallisessa rahaliikenteessä on tilisiirtoja ja mahdollisesti reaaliaikaisia selvitysjärjestelmiä sekä erilaisia clearing-verkkoja. Kansainvälisessä liikenteessä viestintä hoidetaan pankkien verkostojen kautta sekä yleisillä maksuvälineillä (esim. SEPA, SWIFT). Keskuspankit valvovat järjestelmän luotettavuutta, tarjoten tarvittaessa likviditeettiä ja turvaamalla vakauden.

Merkitys ja sääntely: Rahaliikenne on keskeinen väylä rahapolitiikan välittymiselle, hintojen muodostumiselle sekä taloudellisen toiminnan sujuvuudelle. Sääntelyä ohjaavat sekä kotimaiset lait että EU-lainsäädäntö, kuten maksupalveludirektiivit ja SEPA-rahaliikenteen puitteet. Rahanpesun torjunta, tietoturva ja käyttäjien suoja huomioidaan AML/KYC-periaattein ja turvallisuusstandardein. Teknologinen kehitys, mukaan lukien reaaliaikaiset maksut ja avoin pankkitoiminnan sääntely, muuttaa rahaliikenteen rakenteita ja kilpailua.