Radonhälytystavat
Radonhälytystavat ovat menetelmiä radonin havaitsemiseksi ja siitä varoittamiseksi sisätiloissa, jotta radonaltistusta voidaan vähentää. Radon on hajuton, näkymätön radioaktiivinen kaasu, joka kulkeutuu maaperästä rakennuksiin. Korkea radonpitoisuus lisää keuhkosyövän riskiä. Radonhälytystavat voidaan jakaa havaitsemismenetelmiin ja varoitusjärjestelmiin sekä toimintaohjeisiin, joita noudatetaan kun pitoisuudet ovat koholla.
- Pitkäaikaiset passiiviset mittausmenetelmät: esimerkiksi alfa-kertomittarit (CR-39) asetetaan asuintiloihin useaksi kuukaudeksi, jolloin saadaan arvion vuosikeskiarvosta. Tulokset toimitetaan
- Lyhytaikaiset mittaukset: charcoal-tölkit tai muut lyhytaikaiset mittaukset käytetään muutaman päivän ajan seulontaan kohonneiden pitoisuuksien löytämiseksi; ne
- Jatkuvat radonmonitoreita (CRM): elektroniset laitteet, jotka näyttävät reaaliaikaiset lukemat ja trendit; osa laitteista voi laukaista varoituksen,
Varoitusjärjestelmät ja toimet:
- Kotihälyttimet tai älylaitteisiin integroidut järjestelmät voivat antaa äänimerkin tai älypuhelimen ilmoituksen, kun radon ylittää asetetun rajan.
- Joissakin CRM-laitteissa on etäseuranta ja datalogging, mikä mahdollistaa varoitukset kiinteistön ylläpitäjille tai asukkaille.
- Mikäli pitkän aikavälin keskiarvo ylittää suositellun referenssiarvon, suositellaan toimenpiteitä kuten ilmanvaihdon tehostamista, tiivistämistä sekä radonpoistokonseptin tai
- Mittauspisteiden sijoittelu tulisi olla olohuoneissa ja makuuhuoneissa, poissa vedonlähteistä ja suoran lämmityksen vaikutuksesta.
- Mittausvälineet tulee kalibroida sekä vaihtaa tai uusia ohjeiden mukaan.
- Maakohtaiset ohjeet vaihtelevat; esimerkiksi Suomessa STUK julkaisee radoniin liittyvät ohjeet ja suositukset. Kansainväliset ohjeistukset antavat viitearvoja