Radioaaltoulottuvuudet

Radioaaltoulottuvuudet viittaa mittaukseen tai luokitteluun radioaaltojen eri aallonpituuksien tai taajuuksien perusteella. Radioaallot ovat sähkömagneettisen spektrin osa, jonka aallonpituudet ovat pidempiä kuin mikroaallot ja lyhyempiä kuin infrapunasäteily. Ne kattavat laajan taajuusalueen, tyypillisesti 3 kHz:stä 300 GHz:iin.

Eri aallonpituuksilla ja taajuuksilla on erilaiset ominaisuudet, jotka tekevät niistä sopivia erilaisiin sovelluksiin. Lyhyemmät aallonpituudet (korkeammat taajuudet) pystyvät kuljettamaan enemmän tietoa ja niitä käytetään yleisesti langattomassa tietoliikenteessä, kuten Wi-Fi:ssä ja matkapuhelinverkoissa. Pidemmät aallonpituudet (matalammat taajuudet) voivat matkustaa pidempiä matkoja ja läpäistä esteitä paremmin, minkä vuoksi niitä käytetään esimerkiksi AM-radiolahetuksissa ja pitkän matkan tutkajärjestelmissä.

Radiotaajuusalueen jakaminen eri ulottuvuuksiin tai kaistoihin on tärkeää radiotaajuuksien tehokkaan käytön varmistamiseksi ja häiriöiden minimoimiseksi. Eri käyttötarkoituksille, kuten yleisradiotoiminnalle, matkapuhelinviestinnälle, ilmailulle ja tieteelliselle tutkimukselle, on varattu tietyt taajuuskaistat. Sääntelyelin, kuten Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU), vastaa näiden taajuuksien hallinnoinnista ja jakamisesta globaalisti. Radioaaltoulottuvuuksien ymmärtäminen on keskeistä radiotekniikan ja siihen liittyvien teknologioiden suunnittelussa ja käytössä.