RGBväriarvoja

RGBväriarvoja ovat punaisten, vihreiden ja sinisten värien sävyjä kuvaavat kolmen luvun kokonaisarvot, joita käytetään digitaalisessa värienhallinnassa ja näytöillä. Ne muodostavat lisäilevän värimallin, jossa sekoittamalla kaikkia kolmea kanavaa täyteen valo tuloksena on valkoinen ja käyttämättömyys (0,0,0) on musta.

Yleisin formaatti on 8 bittinen per kanava, jossa jokainen R, G ja B saa arvon 0–255. Neliöidyt kokonaisluvut voivat esiintyä myös perinteisesti lysäytyneenä kolikkoina, ja monissa yhteyksissä käytetään myös 0–1-vuorovaikutteisia liukulukuarvoja (esimerkiksi grafiikkaohjelmistoissa tai shader-ohjelmoinnissa). Väri voidaan esittää myös hex-koodina muodossa #RRGGBB, jossa jokainen pari heksadesimaaliarvoa vastaa yhtä kanavaa.

Väriin vaikuttaa sen käyttämä värialue (color space). Siksi sama RGB-triplaatti voi näyttää erilaiselta eri laitteilla tai ohjelmistoissa. Yleisin oletus verkkokäytössä on sRGB. Muita väriavaruuksia ovat esimerkiksi Adobe RGB ja ProPhoto RGB, jotka kattavat laajemman väriavälin, mutta vaativat asianmukaisen kalibroinnin.

Gamma ja värinhallinta ovat keskeisiä. Näytöt eivät ole lineaarisia: kirkkaus kasvaa gamma-kertoimen mukaan, yleisesti noin 2,2. Siksi RGB-arvot voivat muuttua, kun niitä muunnetaan tai siirretään eri järjestelmiin, mikä vaatii ICC-tilin ja profiloitua värinhallintaa.

Käytännössä RGBväriarvoja käytetään kuvatiedostoissa, kuvankäsittelyssä, web-sisällössä ja ohjelmoinnissa. Esimerkkejä perusväreistä: (0,0,0) musta, (255,0,0) punainen, (0,255,0) vihreä, (0,0,255) sininen, (255,255,255) valkoinen. Yleisimmät muut muodot ovat erilaiset ilmaisu- ja normalisointitavat sekä väriarvojen muuntaminen eri tiloihin.