RAMmuistista

RAM-muisti eli random access memory on tietokoneiden päämuisti, joka on volatiili. Se säilyttää dataa vain silloin, kun laitteeseen on virta päällä, ja tarjoaa nopean pääsyn käynnissä olevien ohjelmien ja käyttöjärjestelmän tarvitsemiin tietoihin. RAMin määrä vaikuttaa siihen, kuinka monta tehtävää järjestelmä pystyy samanaikaisesti käsittelemään ja miten nopeasti järjestelmä reagoi.

RAM-muistin tyypillinen perusosa on DRAM (dynamic RAM), joka vaatii virkistystä datan säilyttämiseksi. SRAM (static RAM) on nopeampi ja kalliimpi, ja sitä käytetään pääasiassa prosessorin välimuisteissa. Nykyjärjestelmissä käytetään usein DDR-näytöntymisiä: DDR, DDR2, DDR3, DDR4 ja DDR5, joissa jokainen seuraava sukupolvi parantaa nopeutta ja energiatehokkuutta. Palvelimina ja tietyissä kriittisissä sovelluksissa on käytössä ECC-muisti, joka voi korjata yksittäisiä virheitä.

Muistimoduulit: pöytätietokoneissa käytetään DIMM-muistitikkuja, kannettavissa tietokoneissa SO-DIMM-merkintää. Muistit tilastoidaan usein useita moduuleja rinnakkain, mikä mahdollistaa monikanavaisen muistitekniikan ja suuremman kaistanleveyden.

Suorituskykyyn vaikuttavat muistin taajuus (MHz), aikaviiveet kuten CL-arvo sekä kokonaiskaistanleveys. BIOS/UEFI ja muistinohjain määräävät, mitkä moduulit ovat yhteensopivia ja miten ne toimivat. Kun RAM on vähissä, käyttöjärjestelmä voi siirtää dataa kiintolevylle tai SSD:lle virtuaalimuistin avulla, mikä hidastaa järjestelmää.

Tyypilliset nykyiset kuluttajaprofiilit käyttävät 8–64 gigatavua RAM-muistia, yritys- ja palvelinympäristöissä usein suurempia määriä sekä ECC:llä varustettuja muistinpätkiä. RAM-muisti on keskeinen tekijä järjestelmän suorituskyvyssä ja käyttöliittymän reagointinopeudessa.