Pörssiromahdukset

Pörssiromahdukset ovat äkillisiä ja suuria osakekursseja laskevia jaksoja, jotka tapahtuvat yleensä lyhyessä ajassa ja voivat synnyttää laajaa epävarmuutta sekä heikentää rahoitusmarkkinoiden likviditeettiä. Ne voivat vaikuttaa sekä sijoittajiin että talouteen laajemmin; kotitalouksien varallisuus pienenee ja investointitoiminta supistuu.

Syyt ja mekanismit: Romahdukset syntyvät usein arvostustason korjautumisen seurauksena, kun sijoittajat altistuvat epävarmuudelle tai ylikuumentuneen markkinan purkautumiselle. Taustalla voivat olla makrotaloudelliset shokit, korkojen nousu, luotonannon tiukentuminen, rahoitussektorin ongelmat sekä geopoliittiset tai finanssijärjestelmään liittyvät riskit. Paniikki- ja negatiivinen uutisvirta voivat vahvistaa liikkeen itseään ruokkivaksi.

Seuraukset ja toimet: Lyhyellä aikavälillä romahdus voi aiheuttaa tappioita ja epävarmuutta sekä yrityksille että yksittäisille sijoittajille. Pitkällä aikavälillä se voi vaikuttaa talouskasvuun, luottamukseen ja työllisyyteen sekä välillisesti kotitalouksien kulutukseen. Keskuspankit ja hallitukset voivat vastata elvyttävällä rahapolitiikalla tai finanssipolitiikalla sekä parantaa markkinoiden toimintaa esimerkiksi tilapäisillä kaupankäynnin keskeytyksillä tai muilla toimenpiteillä.

Esimerkit: Maailmanlaajuisesti tunnettuja romahduksia ovat vuoden 1929 pörssiromahdus, lokakuun 1987 Black Monday, 2000-luvun teknokuplan romahdus ja 2008 finanssikriisi. Suomessa pörssit ovat reagoineet näihin ilmiöihin; 1990-luvun lama osui myös osake- ja rahoitusmarkkinoihin.