Pölyhiukkasia

Pölyhiukkasia ovat ilmassa leijailevat pienhiukkaset, joiden koko on alle noin 10 mikrometriä (PM10) ja joita pienemmät ja käytännön terveysvaikutusten mukaan tavanomaisesti luokitellaan PM2,5:ksi (alle 2,5 μm). Ultrafiineiksi hiukkasiksi kutsutaan vielä tätä pienempiä hiukkasia (alle noin 0,1 μm). Pienet hiukkaset voivat kulkea ilmavirrassa pitkiäkin matkoja ja päätyä keuhkoihin sekä verenkiertoon, mikä tekee niistä terveysriskien kannalta merkittäviä.

Lähteet poikkeavat suuresti: luonnollisia ovat pöly, siitepöly, merivirtojen aerosolit sekä tulipalot ja tulivuorenpurkaukset, kun taas ihmisperäiset päästöt syntyvät liikenteestä, energiantuotannosta, teollisuudesta sekä rakentamisesta. Pölyhiukkaset voivat muodostua moniainesseoksesta, johon kuuluu hiiltä, orgaanisia yhdisteitä, epäorgaanisia suoloja sekä raskasmetalleja ja polyaromaattisia hiilivetyjä.

Vaikutukset sekä ihmisille että ympäristölle ovat monitahoisia. Terveysvaikutukset vaihtelevat hiukkaskoon, koostumuksen ja altistustason mukaan ja sisältävät hengitysteiden ärsytystä, astman pahenemista, keuhkojen toiminnan heikentymistä sekä lisääntyneen sydän- ja verenkiertotautien riskin. Pölyhiukkaset voivat heikentää ilmanlaatua, vaikuttaa näkyvyyteen ja sekä vaikuttaa ilmastoon sitomalla tai heijastamalla auringonvaloa sekä muokkaamalla vesistöjen ekologisia prosesseja.

Mittaaminen ja sääntely perustuvat PM2,5- ja PM10-arvoihin. Kansainväliset ohjearvot, kuten WHO:n suositukset, sekä kansalliset tai alueelliset standardit ohjaavat ilmanlaadun hallintaa. Päästöjä pyritään vähentämään liikenteen ja teollisuuden päästöjen pienentämisellä, energian tuotannon puhdistuksella sekä rakentamisen päästöjen hallinnalla ja ilmanlaadun varotoimilla.