Päätöstoimintaa

Päätöstoimintaa tarkoittaa prosessia, jossa yksilöt, ryhmät ja organisaatiot tekevät valintoja ongelmien ratkaisemiseksi, tavoitteiden saavuttamiseksi tai vaihtoehtojen vertailemiseksi. Se yhdistää kognitiivisia toimintakykyjä, arvoja, informaation hankintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Päätöstoimintaa esiintyy yksilöllisessä päätöksenteossa, tiimityössä sekä laajemmassa organisaatio- ja yhteiskuntapolitiikassa.

Tutkimuksessa on kuvattu useita päätöksenteon malleja. Rationaalinen malli korostaa tavoitteiden ja resurssien perusteellista optimoivaa analyysiä, kun taas rajoitetun rationaliteetin malli huomioi inhimilliset rajoitteet tiedon saatavuudessa ja käsittelykapasiteetissa. Inkrementalismi kuvaa päätöksiä pieninä, asteittaisina muutoksina, jotka rakennetaan nykytilanteesta. Organisaatioiden päätöksentekoa voivat muuttaa epävarmuus, aikapaine, sidosihanteet ja byrokraattiset prosessit, joiden kautta eri sidosryhmien näkökulmat pyritään ottamaan huomioon.

Prosessin yleinen rakenne sisältää ongelman havaitsemisen, tiedonkeruun, vaihtoehtojen laatimisen, niistä parhaiden arvioinnin, päätöksen tekemisen sekä toimeenpanon ja seuraavan arvioinnin. Päätöksenteossa käytetään erilaisia työkaluja, kuten päätösmatriiseja, kustannus-hyöty -analyysejä ja tukijärjestelmiä (decision support systems, DSS). Harhat, tunteet ja ryhmädynamiikka voivat vaikuttaa lopputulokseen, samoin eettiset ja juridiset seikat sekä riskien hallinta.

Päätöstoiminta on keskeinen osa sekä jokapäiväistä elämäntilannetta että organisaatioiden ja julkisen sektorin toimintoja. Sen tehokkuutta arvioidaan muun muassa päätöksen laadulla, toteutuksen sujuvuudella ja vaikuttavuudella.