Päästömäärät

Päästömäärät tarkoittavat ilmakehään vuodessa päätyneiden kasvihuonekaasujen kokonaismäärää. Ne ilmoitetaan usein tonneina CO2-ekvivalenteina (t CO2e), mikä mahdollistaa erilaisten kaasujen ilmastovaikutusten yhteismitallistamisen. Päästöt voidaan esittää sekä kokonaismäärinä että sektorikohtaisina tai maantieteellisesti rajattuina arvoina.

Keskeisiä päästöalueita ovat energiantuotanto, teollisuus, liikenne, rakennukset, maatalous ja jätehuolto. Päästöjen laskenta perustuu toiminta-aineiston ja päästökertoimien yhteispeliin: energiankulutus, liikenneintensiteetti sekä maatalouden tuotanto lasketaan CO2e-arvoiksi, jotka summataan sektorikohtaisesti ja kokonaisuudessaan. Menetelmät yhdistävät tilastollisen dataa sekä kansainvälisiä ohjeistuksia, kuten IPCC:n suosituksia, ja ne voivat hyödyntää sekä bottom-up- että top-down-lähestymistapoja.

Päästömäärillä seurataan ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä tavoitteita. Kansainvälisesti ratkaisuja koordinoidaan YK:n ilmastosopimuksen ja siihen liittyvien raportointijärjestelmien kautta, sekä EU:ssa päästökauppajärjestelmän (EU ETS) ja siihen liittyvän raportoinnin avulla. Kansallisella tasolla päästömäärät palvelevat myös politiikan suunnittelua, tavoitteiden asettamista ja tehtävien priorisointia sekä muita mittareita, kuten päästöjen per capita tai päästökertymän ja BKT:n suhteen lasketut indikaattorit.

Rajoitteina mainitaan mittaustarpeiden epävarmuudet, tilastolliset suunnanmuutokset sekä raportoinnin harmonian puute eri järjestelmien välillä. Päästömittaukset kehittyvät jatkuvasti tilastoinnin, raportoinnin ja mittausmenetelmien parantuessa.