Päihdehäiriöt

Päihdehäiriöt ovat sairausryhmä, jossa päihteiden käyttö johtaa toimintakyvyn tai terveyden merkittäviin haittoihin. ICD-10-luokituksessa ne ovat F10–F19. DSM-5:n mukaan häiriöt voivat olla lieviä, keskivaikeita tai vakavia ja liittyvät alkoholiin, kannabikseen, opioideihin, stimulantteihin sekä muihin aineisiin.

Oireisiin kuuluu pakonomainen käyttö, kontrollin menettämisen tunne, sietämättömät vieroitusoireet sekä ajan, rahan ja ihmissuhteiden käytön ehtymisiä. Käyttö voi aiheuttaa terveydellisiä ongelmia, työ- tai koulumenetyksen sekä sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia. Ongelma voi ilmetä sekä riippuvuuden että haitallisen käytön muodoissa.

Taustalla ovat geneettiset ja ympäristötekijät, varhainen ja/tai runsas käyttö, trauma sekä mielenterveyden häiriöt. Ympäristö ja elämän tilanteet voivat lisätä riskin kehittyä tai pahentua. Yksilölliset erot vaikuttavat oireiden ilmentymiseen ja hoitomyöntyvyyteen.

Hoito on moniammatillista ja tavoitteellista: käytön vähentäminen tai lopettaminen, toimintakyvyn palauttaminen sekä haittojen lieventäminen. Tutkimus- ja terapeuttiset menetelmät voivat sisältää motivoivaa haastattelua, kognitiivista käyttäytymisterapiaa sekä perhe- ja vertaistukimuotoja. Lääkityksiä käytetään sivuhoitona alkoholiriippuvuudessa (esim. naltrekson, acamprosaat, disulfiraami) tai opioidiriippuvuudessa (buprenorfiini, metadoni).