Puutarhakäytön

Puutarhakäytön on suomalainen termi, joka viittaa puutarha-alueen käyttöön tai hyödyntämiseen. Termi viittaa puutarhan suunnittelussa ja käytössä määriteltyihin tarkoituksiin ja toimintoihin, kuten koristeellisen puutarhan ylläpito, ruokakasvatus, vapaa-ajan alueet tai ekologinen hallinta. Puutarhakäytön käsittely esiintyy usein kiinteistöjen suunnitelmissa, kaavoituksessa sekä rakennus- ja maanrakennusasiakirjoissa.

Etymologia ja kieliopillinen käyttö: Puutarha tarkoittaa puutarhaa ja käyttö käyttöä; genetiivimuoto puutarhakäytön esiintyy ilmaisusääntöjen mukaisesti esimerkiksi puutarhakäytön suunnittelu, puutarhakäytön rajoitukset sekä puutarhakäytön hallinta. Käsite näkyy sekä suunnitteludokumenteissa että kiinteistöku descriptionsissa, joissa kuvataan alueen käytön tavoitteet.

Käyttökontekstit: Puutarhakäyttöön kiinnitetään huomiota sekä asuinalueiden että julkisten vihreiden ratkaisujen yhteydessä. Keskeisiä huomioon otettavia seikkoja ovat pohjapiirustukset, auringonvalo, salaojitus ja maaperä, kasvivalinnat sekä turvallisuus ja esteettömyys. Lisäksi huomioidaan ylläpito, vedenhallinta sekä yhteensopivuus paikallisten säännösten kanssa. Julkisissa tiloissa puutarhakäyttö voi ohjata esimerkiksi puistorakenteiden toimintoja, yhteisö- tai koulutarhojen käyttöä sekä opetuksellista hyödyntämistä.

Rajoitukset ja suhteet: Termi on kuvaileva, ei sinällään sitova säädösmalli; tarkat oikeudet ja rajoitukset määritellään paikallisissa kaavoitus-, rakennus- ja ympäristösäännöksissä sekä määräyksissä.

See also: puutarha, puutarhasuunnittelu, maisemointi, viherrakentaminen.