Puolijaksorectifieri

Puolijaksorectifieri on yksinkertaisin tasavirran (DC) muuntaja AC-virtalähteessä käyttämä virtalähteen osa, joka muuntaa vaihtovirran pulsittavaksi DC:ksi yhdellä diodilla. Yleensä se kytketään muuntajan sekundaarijännitteelle, jolloin jännite voidaan laskea ja tarjota eristys kuormaan. Ilman suodatinta output on pulssimaista ja sisältää jaksokohtaisia huippuja, mikä aiheuttaa suurta ripplea.

Toimintaperiaate perustuu diodiin: kun AC-syöttö on tietyllä vaiheella positiivinen (tai negatiivinen riippuen diodin suunnasta), diodi johtaa ja kuorma saa virtaa; toisella puolijaksolla diodi on pimennossa ja ei johda. Näin kuormaan virta on puhdas, mutta pulsittava, ja suurimmat jännitepiikit seuraavat AC-käyrän muotoa. Tyypillinen ilmiö on, että keskimääräinen DC-arvo on noin V_m/π ilman suodatinta, missä V_m on jännitteen huippuarvo.

Rakenne ja lisäominaisuudet: Puolijaksorectifieri vaatii vain yhden diodin, mikä tekee siitä hyvin yksinkertaisen ja halvan. Yleensä sillä on kytkökset muuntajaan ja kuormaan, ja useimmiten siihen lisätään suodatuskondensaattori tai suodatinyhde, jotta DC-puolelle saadaan tasaisempi jännite. Kondensaattorin avulla voidaan pienentää rippleä, mutta täydellinen tasavirta vaatii usein monimutkaisempia suodatus- tai regulaatiojärjestelmiä.

Teoriassa puolijaksorectifierin hyötysuhde on rajoitettu noin 40 prosenttiin (noin 0,405). Tämä on huomattavasti pienempi kuin täyden aallon (full-wave) rectifioinnin teoreettinen maksimi noin 81 prosenttia. Puolijaksorectifieriä käytetään edelleen joissakin pienjännitteisissä ja yksinkertaisissa virtalähteissä sekä koulutuskäytössä, missä yksinkertaisuus ja kustannukset ovat tärkeämpiä kuin tiukka jänniteregulaatio.