Puhekanavat

Puhekanavat ovat ne väylät, joiden kautta puhuttu kieli syntyy, välittyy ja vastaanotetaan. Keskeisin puhekanava on auditiivinen: äänet syntyvät hengityksen, fonaation ja artikulaation yhteistoiminnasta ja kulkeutuvat ilmassa kuulijalle. Vastaanotto tapahtuu kuuloaistin kautta, ja aivot tulkitsevat signaalin lingvistisin ja kontekstuaalisin perustein.

Fyysiset mekanismit: hengitys tuottaa paine- ja virtausvaihteluita, jotka saavat aikaan ääniaallot. Fonaatio aiheuttaa vokalistien värähtelyä, ja artikulaatio muokkaa äänessä käytettyjä äänteitä suun, kielen, huulten ja muiden artikulaattorien avulla. Ääni etenee ilman välittäjänä ja sen laatu riippuu ilman tiheydestä, lämpötilasta sekä ympäristön akustiikasta.

Monimutkainen ja multimodaalinen ilmiö: puhekanavaa tarkastellaan usein yhdessä muiden viestintäkanavien kanssa. Puhuttu kieli yhdistyy paralinguistisiin piirteisiin kuten rytmi, intonaatio ja katsekontakti sekä visuaalisiin vihjeisiin, eleisiin ja ilmeisiin. Viestintä voi lisäksi muuntua kirjoitettuun tai digitaaliseen muotoon, jolloin kyseessä on multimodaalinen järjestelmä.

Sovellukset: puhekanavien ymmärtäminen on keskeistä puheen teknologioissa (puheentunnistus, puheenteot) sekä kielitieteessä ja kuulon tutkimuksessa. Puheterapia ja kliininen puheviestintä hyödyntävät puhekanavien mekanismeja, kehityksen ja poikkeavuuksien havainnointia sekä kuntoutusta. Puhekanavien tutkimus yhdistää akustisen fonetiikan, kielitieteen, kuulon psykoakustiikan ja telekommunikaation.