Profilaksisi

Profilaksisi tarkoittaa toimenpiteitä tautien ehkäisemiseksi, niiden puhkeamisen estämiseksi tai komplikaatioiden lieventämiseksi. Se voidaan toteuttaa sekä yksilöllisesti että yhteiskunnallisella tasolla ja kattaa sekä farmakologiset että ei-farmakologiset keinot.

Profilaksia jaotellaan usein primaariseen, sekundaariseen ja tertiääriseen profylaksiaan. Primaariprofylaksia estää taudin alun, esimerkiksi rokotusten, hygieniatoimenpiteiden ja riskien poistamisen avulla. Sekundaarinen profylaksia tähtää taudin uusiutumisen tai komplikaatioiden kehittymisen estämiseen jo sairastetun taudin jälkeen. Tertiaarinen profylaksia puolestaan pyrkii vähentämään jo syntyneiden sairauksien haittoja ja haittavaikutuksia sekä parantamaan elämänlaatua.

Esimerkkejä: immunoprofylaksia sisältää rokotukset ja vasta-ainevalmisteet; kemoprofylaksia tarkoittaa lääkinnällisiä keinoja infektion ehkäisemiseksi, kuten antibioottinen profylaksia ennen kirurgisia toimenpiteitä, malaria-profilaksia sekä HIV:n pre-exposure eli PrEP- ja post-exposure eli PEP -toimenpiteet. Käyttäytymis- ja ympäristöprofylaaksialla tarkoitetaan esimerkiksi käsihygieniaa, kondomien käyttöä seksitautien ehkäisyssä sekä home- ja työympäristön terveyden suojaavia toimenpiteitä.

Profilaksia kuuluu olennaisena osana kliinistä käytäntöä ja kansanterveyttä. Sen toteuttamista ohjaavat näyttöön perustuvat suositukset, riskinarviointi sekä yksilön ja väestön etu, jotta voidaan vähentää taudin riskejä, taudinkestävyyttä ja hyvinvoinnin heikkenemistä.