Polyoliyhdisteet

Polyoliyhdisteet ovat orgaanisia yhdisteitä, joilla on useita hydroksyyliryhmiä (-OH). Näiden ryhmien lukumäärä ja asemoituminen määrittävät yhdisteen reaktiivisuuden ja sen soveltuvuuden erilaisten polymeerien rakennusaineeksi. Polyoliyhdisteet jaetaan dioleihin, trioleihin, tetraoleihin sekä yleisemmin polyoleihin.

Niihin kuuluvat sekä luonnolliset sokerialkoholit kuten sorbitoli ja mannitoli että keinotekoiset polyolit kuten polyetheri- ja polyesteri-polyolit. Luonnolliset polyolit ovat peräisin biopohjaisista lähteistä, kuten sokereista, kun taas teolliset polyolit valmistetaan polymeerien valmistukseen tähtäävissä reaktioissa.

Valmistus ja päätyypit: Teollisuudessa polyoliyhdisteet jaetaan kahteen pääryhmään: polyetheri- ja polyesteri-polyoleihin. Polyetheri-polyolit syntyvät epoksidien polymeroinnissa alkoholin (esim. glyserolin) ohjaamassa reaktiossa. Polyesteri-polyolit valmistetaan esteröimällä alkoholeja di- tai monifunktionaalisten happojen kanssa.

Käyttö: Polyoliyhdisteet ovat keskeisiä polyuretaanien valmistuksessa, joissa ne reagoivat isosyanaatteihin uretaanien muodostumiseksi. Polyetheri-polyolit tarjoavat joustavia ja kosteudenkestäviä rakenteita, kun taas polyesteri-polyolit voivat olla kovempia ja kemikaalinkestävempiä. Lisäksi sokerialkoholit käytetään makeutusaineina tai täyteaineina elintarvikkeissa ja kosmetiikassa.

Turvallisuus ja ympäristö: Polyoliyhdisteet voivat olla ärsyttäviä käsittelyvaiheessa, ja suurina pitoisuuksina ne voivat vaikuttaa ympäristöön. Kestävyyden näkökulmasta biopohjaisten polyolien kehitys ja kierrätysmahdollisuudet ovat aktiivisia tutkimusaloja.