Pieniäleväkasvustot

Pieniäleväkasvustot ovat kontrolloiduissa olosuhteissa laboratoriossa tai tuotannossa kasvatettuja mikroskooppisia leväkasvustoja. Niitä käytetään sekä tutkimuksessa että teollisuudessa biomassan tuotantoon sekä bioaktiivisten yhdisteiden ja mallien tuottamiseen leväbiologiasta. Kasvustot voivat koostua useista eri ryhmistä; yleisimmin niitä kasvatetaan vihreiden levien kuten Chlorella ja Scenedmus, öljyntuottajien kuten Nannochloropsis ja Dunaliella sekä pigmenttikäsittelyyn liittyvien lajien kuten Haematococcus pluvialis.

Kasvatusmenetelmät ja -infrastruktuuri jakautuvat pääpiirteittäin avoimiin järjestelmiin (esimerkiksi altaat ja lammikot) sekä suljuihin fotobiorreaktoreihin. Valon laatu ja määrä sekä hiilidioksidin ja ravinteiden saatavuus ovat keskeisiä kasvun säätötekijöitä. Lämpötila ja kulttuurin vesikiertoisuus vaikuttavat lajikohtaiseen optimiytimeen. Kontakti kontaminaatioiden kanssa on yleinen haaste, jolloin puhdistus- ja laadunvalvontakäytännöt ovat tärkeitä.

Keräys ja käsittely tapahtuvat tyypillisesti suodatuksella, sentrifugoinnilla tai flokuloinnilla, jonka jälkeen biomassaa voidaan kuivata, pakastaa tai käyttää tuoreena. Biomassaa hyödynnetään esimerkiksi rehuteollisuudessa, akvakulttuurissa sekä ihmisravinnon lisäaineina ja pigmentti- sekä omega-3-öljyjen tuotannossa. Esimerkkejä ovat astaxanthin Haematococcus pluvialis ja beta-karoteeni Dunaliella.

Laadun ja turvallisuuden kannalta tärkeää on axeniaalisuuden ylläpitäminen, kontaminaatioiden ehkäisy sekä lajikohtaiset kasvatusvaatimukset ja seuranta.