Perusnukleotidi

Perusnukleotidi on nucleic acid -molekyylien rakennuspalikka. Se on koostettu kolmesta osasta: nitrogenöstä Emäksestä (emä), sokerista ja fosfaatista. Emäksellä on kaksi pääryhmää: puriininen emä (adenosiini, guaniini) ja pyrimidiininen emä (sytosiini, tymiini DNA:ssa, urasiili RNA:ssa). Sokeri on deoksiriboosi DNA:ta varten tai riboosi RNA:ta varten. Fosfaattiryhmä on kiinnittynyt sokerin 5'-sijaintiin, ja useamman kuin yhden fosfaattiryhmän muodostamat yhdisteet ovat monofosfaatti-, difosfaatti- tai trifosfaatti-tiloja (esim. ADP, ATP, GTP).

Mononukleotidi tarkoittaa yksittäistä rakennuspalikkaa, joka voi esiintyä sekä energiavarastojen että duralähetyshoitojen roolissa. Nukleotidit ovat olennaisia sekä DNA:n että RNA:n rakenteessa: DNA:n koostuu dNTP-tyypeistä (dATP, dTTP, dCTP, dGTP), jotka toimivat sekä rakennuspalikoina että energiavarastoina kopioitaessa. RNA:ssa vastaavat nukleotidit ovat rNTP:t (ATP, UTP, CTP, GTP). Fosfodiesterinen sidos muodostuu perusnukleotidien sokerin ja fosfaattien välillä, mikä linkittää ne toisiinsa pitkiä polynomolekyylejä varten.

Nukleotideillä on myös monia muita rooleja: ATP ja GTP toimivat energian siirtäjinä solussa, sekä eräät nucleotidit kuten cAMP ja cGMP toimivat signaalimolekyyleinä. Perusnukleotidien monimuotoisuus ja toisiinsa liittyminen mahdollistaa geneettisen informaation tallentamisen sekä solujen biokemiallisen säätelyn.