Perusmittauksia

Perusmittauksia ovat mittauksia, joiden tarkoituksena on asettaa referenssiarvot, kalibroida välineet ja varmistaa tulosten vertailukelpoisuus sekä traceability. Niillä rakennetaan mittaustoiminnan luotettava pohja ja ne tukevat toistettavuutta sekä hyväksyttäviä vertailuja eri ajankohtina ja paikoissa.

Käytännön konteksteja perusmittauksille löytyy monilta aloilta. Metrologiassa ja laboratorioissa ne voivat tarkoittaa laitteiston kalibrointia, standardiarvojen määrittämistä tai menetelmien perusvarmennusta. Kartoituksessa ja geodesiassa perusmittauksia käytetään referenssipisteiden tai -matkojen määrittämiseen, joihin muut mittaukset suhteutetaan. Teollisuudessa ne voivat olla laadunvarmistuksen perustason mittauksia, joiden avulla varmistetaan, että mittausjärjestelmät pysyvät sopivina tuottamaan hyväksyttäviä tuloksia.

Menetelmät ja laadunvarmistusprosessit perustuvat huolenpitoon suunnittelusta ja dokumentoinnista. Ennen mittauksia valitaan soveltuvat standardit ja referenssit, määritellään mittausmenetelmät, ja suoritetaan toistomittauksia, jotta voidaan arvioida sekä tarkkuus että toistettavuus. Epävarmuudenkäsittely on keskeinen osa perusmittauksia ja niiden traceabilityn osoittamista, usein suhteessa kansainvälisiin tai kansallisiin standardeihin (esim. SI-järjestelmä). Tulokset dokumentoidaan tarkasti, mukaan lukien yksiköt, olosuhteet ja mittaustiedot, jotta vertailu muihin mittauksin on mahdollinen.

Sovellusalueet kattaa tiedonkeruun, tuotanto- ja laadunvalvontajärjestelmät, ympäristötutkimuksen sekä geotieteet. Perusmittauksilla varmistetaan mittausjärjestelmien luotettavuus ja siten koko mittaustoiminnan uskottavuus.