Perinnöllisyyden

Perinnöllisyys on biologinen ilmiö, jossa ominaisuudet ja kehityksen piirteet siirtyvät vanhemmilta jälkeläisille geneettisen materiaalin kautta. Se kattaa sekä yksittäisten ominaisuuksien periytymisen että monimutkaisemmat vuorovaikutukset, joissa perinnölliset tekijät ja ympäristö vaikuttavat yhdessä ilmentymiseen.

Perintötekijöiden perusta on DNA, joka sijaitsee kromosomeilla. Geenit ovat DNA:n toiminnallisia yksiköitä, ja niiden ilmentymistä säätelevät sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät. Ominaisuudet voivat periytyä peräkkäisten sukupolvien aikana siten, että tietyt alleelit ovat dominoivia tai resessiivisiä, ja niiden yhdistymisen sekä geneettisen rekombinaation kautta syntyy monia mahdollisia fenotyyppejä.

Periytymiseen vaikuttavat sekä yksittäisten geenien vaikutukset että polygeeniset, useiden geeneistä koostuvat vaikutukset. Lisäksi mutaatiot, geenien uudelleenjakautuminen meioosissa ja suvullinen lisääntyminen lisäävät geneettistä vaihtelua, joka on keskeinen evoluution ja sopeutumisen kannalta. Ympäristö – kuten ruoka, terveys, elinympäristö ja elämäntavat – voi muuttaa ilmentymää, vaikka geneettinen tausta säilyisi.

Sovelluksia ovat genomiikan ja kansanterveyden alat, mukaan lukien DNA-sekvensointi, geenitestit ja yksilöllinen lääketiede. Samalla perinnöllisyyden tutkimukseen liittyy eettisiä kysymyksiä yksilön tietosuojasta, geneettisestä tiedosta ja sen käytöstä terveydenhuollossa sekä yhteiskunnallisessa suunnittelussa. Perinnöllisyys on keskeinen osa genetiikan kenttää ja elinympäristön vuorovaikutuksen ymmärtämistä.