Pelastusvalaistus

Pelastusvalaistus, suomeksi myös tunnettu nimellä pelastusvalot tai pelastusmerkit, viittaa valaistusjärjestelmiin, jotka on suunniteltu varmistamaan turvallisuuden kriittisissä tilanteissa, kuten tulipaloissa, luonnonkatastrofeissa tai muissa poikkeusoloissa. Näiden valojen pääasiallinen tarkoitus on ohjata ihmisiä turvalliselle paikalta tai auttaa pelastusorganisaatioita löytämään ihmisiä tai kohteita nopeasti.

Pelastusvalaistus koostuu yleensä valoista, jotka ovat kestäviä ja toimivat sähkökatkojen tai muiden häiriöiden sattuessa. Niitä käytetään muun muassa julkisissa rakennuksissa, teollisuuslaitoksissa, liikekeskuksissa ja julkisissa tiloissa, kuten kouluissa ja sairaaloissa. Valot voivat olla joko kiinteitä tai liikuteltavia, ja ne toimivat usein akkuvarauksella tai muilla itsenäisillä energialähteillä.

Pelastusvalaistuksen standardit ja vaatimukset määritellään useissa kansallisissa ja kansainvälisissä normeissa, kuten Suomen standardissa SFS 6005 tai Euroopan standardissa EN 1838. Nämä standardit varmistavat, että valot ovat riittävän kirkkaita, kestävät tarvittavan ajan ja sijaitsevat oikeissa paikoissa, kuten poistumistien varrella tai ulko-ovien lähellä. Pelastusvalaistus testataan säännöllisesti varmistamaan, että se toimii odotetulla tavalla.

Pelastusvalaistus on tärkeä osa rakennusten turvallisuussuunnittelua, sillä se voi pelastaa elämät ja vähentää vahinkoja. Sen lisäksi, että se ohjaa ihmisiä turvallisesti ulos, se voi myös auttaa pelastusjoukkoja löytämään ihmisiä nopeasti ja tehokkaasti. Pelastusvalaistuksen asennus ja ylläpito on säännöllisesti tarkastettava ja huollettava, jotta se pysyy toimintakuntoisena kriittisissä tilanteissa.