Parenteralinen

Parenteralinen tarkoittaa lääke- tai ravintoaineen antamista kehon ulkopuolelta siten, ettei ruoansulatuskanava ole käytössä. Termiä käytetään vastakohtana enteraaliselle (suun kautta annettavalle) hoidolle. Parenteraalinen hoito kattaa sekä lääkkeiden että ravinnon annon, ja sitä toteutetaan yleensä injektoimalla tai infuusiona.

Parenteraalisia reittejä ovat yleisimmillään suonensisäinen (IV), lihaksensisäinen (IM) ja ihonalainen (SC). Harvinaisemmat reitit ovat intraarteriaalinen, epiduraali- tai intratekalinen sekä intraosseaalinen. Parenteralinen ravitsemus (PN) annetaan, kun suoliston kautta ei voida toimittaa riittävää energiaa tai proteiinia. PN koostuu yleensä glukoosista, aminohapoista, lipideistä sekä elektrolyytteistä, ja se annetaan laskimopumpujen avulla.

Käyttöön liittyy erityisiä turvallisuus- ja hoitokäytäntöjä: steriili valmistus, aseptinen käsittely sekä oikea annostus ja seuranta. Riskejä ovat infektio ja infuusiopisteen komplikaatiot, tromboflebiitti, nestetasapainon sekä elektrolyyttien häiriöt sekä veren sokerin ja rasvan metabolian häiriöt. Lääkkeet ja ravintoaineet räätälöidään potilaan tilan mukaan, ja hoito vaatii säännöllistä monitorointia sekä tarkkaa annostusta.

Parenteralinen hoito on tärkeä osa modernia lääketiedettä erityisesti akuutti- ja tehohoidossa sekä pitkäaikaisessa ravitsemushoidossa potilaille, joille suun kautta annettava hoito ei ole mahdollista tai riittävää. Se on säädeltyä ja vaatii koulutettua henkilöstöä sekä asianmukaista valvontaa.