Parenkymää

Parenkymi tarkoittaa elimen toiminnasta vastaavaa kudosta. Se koostuu parenkymisolukosta, jonka tehtävänä on tuottaa elimelle ominaiset toiminnot, kuten aineenvaihdunta, eritys tai sähköinen toiminta. Tukikudokset, stroma, antavat elimelle rakenteen ja tukevat verenkiertoa sekä sidekudoksia.

Parenkymi vaihtelee elimittäin. Esimerkiksi maksan parenkyymi muodostuu hepatosyyteistä, jotka hoitavat aineenvaihduntaa ja sapen eritystä; keuhkojen parenkyymi sisältää alveolien epiteelin sekä niiden ympäröivää tukikudosta; munuaisten parenkyymi koostuu nefronien toiminnasta vastaavista soluista. Näin ollen parenkymillä on keskeinen rooli elimen suorittamassa toiminnassa.

Parenkymiin kohdistuvat muutokset vaikuttavat usein elimen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Vauriot, surkastuminen tai solujen määrän väheneminen heikentävät elintoimintoja. Pitkittäiset sairaudet voivat johtaa fibrotisaatioon, jolloin parenkymi korvautuu sidekudoksella (stroma), mikä edelleen heikentää elimen toimintaa.

Parenkymia käytetään yleisesti histologiassa ja patologian kontekstissa erottelemaan elimen toiminnallinen kudos stromaattisesta tukirakenteesta. Ymmärrys parenkymän rakenteesta ja toiminnasta auttaa selittämään, miten elimet vastaavat sairauksiin ja miten niiden koostumus vaikuttaa kliinisiin oireisiin.