parenkymän

Parenkymän (parenkymakudos) käsite viittaa elimen tai kudoksen toiminnalliseen, solupitoiseen osaan. Se koostuu elossa olevista soluista, jotka vastaavat elimen varsinaisista tehtävistä ja voivat tarvittaessa uudistua. Parenkymä eroaa tukikudoksesta, eli stromasta, joka huolehtii rakenteesta, kasvusta ja verenkiertovirtauksesta.

Kasveissa parenkymä on yleisin kudos, joka muodostuu elossa olevista soluista, usein ohutseinäisistä ja suurivakuolisista. Solut voivat jakautua ja sopeutua erilaisiin tehtäviin. Parenkymän tehtäviin kuuluvat fotosynteesi sekä varastointi ja paraneminen; jotkin parenkymasolut sisältävät kloroplasteja, jolloin ne toimivat fotosynteesissä, toiset varastoivat ravinteita kuten tärkkelystä. Parenkymää esiintyy lehtien, varsien sekä juurten sisällä useissa alueissa ja kudosrakenteissa.

Eläimissä parenkymä tarkoittaa elimen toiminnallista kudosta, jonka solut vastaavat kyseisen elimen päätehtävistä. Esimerkiksi maksan parenkymä koostuu maksasolukosta (hepatosyyteistä), joka vastaa aineenvaihdunnasta ja erittymisestä; munuaisten parenkymä käsittää funktionaalisen tubulaarisen kudoksen. Parenkymä on näin ollen se osa elintä, joka suorittaa sen varsinaisen toiminnon, kun taas stroma muodostaa tukirakenteen, verisuoniston ja tukee kudosta.

Parenkymän ja stroman välinen erottelu on keskeinen sekä anatomian että patologian kontekstissa, koska se kuvaa, mitkä kudososat vastaavat elintoimintojen suorittamisesta ja mitkä tukevat rakenteellisesti.