Parasympaattisia

Parasympaattinen hermosto on autonomisen hermoston osa, joka säätelee kehon lepo- ja ruuansulatusoireita sekä ylläpitää energiavarojen säilyttämistä levon aikana. Se toimii usein vastakkaisesti sympaattiselle järjestelmälle ja edistää rauhoittumista, ruoansulatusta ja regeneroitumista.

Parasympaattinen järjestelmä saa alkunsa kraniokaudessa: aivorungon yläosien (kolmesta, kasvoista, kilpirauhasesta ja kiertäviä) sekä selkärangan alaisen alueen S2–S4 nikamien sakraalisten työntekoon lähtevien neuronien kautta. Preganglionaariset neuronit ovat pitkiä ja postganglionaariset lyhyitä; gangliat sijaitsevat pääosin kohde-elinten läheisyydessä tai elimen seinämissä. Tämä rakenne mahdollistaa tarkkaan kontrolloidun, paikallisen vaikutuksen.

Neurovälittäjäaineena parasympaattisessa synapsissa on pääasiassa asetyylikoliini (ACh). ACh vaikuttaa nikotiinireseptoreihin preganglioaristen neuronien päässä ja muskarinergisiin reseptoreihin kohde-elinten solukalvolla. Poikkeuksena ovat hikirauhasiin kulkevat vasemmanpuoleiset sympatiaaliset hermot, jotka voivat käyttää ACh:ta myös yhdessä muskarinergisten reseptoreiden kanssa. Yleisesti parasympaattinen stimuleeraus näkyy kuitenkin ACh:n välityksellä.

Työntekijöitä toimintoja ovat: sydämen lepotilan ja sykkeen hidastaminen, keuhkoputkien supistuminen, ruoansulatuskanavan motiliteetin ja eritysten lisääntyminen sekä syljen, kyynel- ja linssin säätelyn kautta näkyvät visuaaliset ja okulaariset vaikutukset. Pupilien supistuminen (miosis) ja lähialueen näkemisen mahdollistaminen sekä silmäntasapainon säätely kuuluvat olennaisina tehtävinä.

Kliinisessä kontekstissa parasympaattinen toiminta on keskeinen osa autonomisia säätöjä; häiriöt voivat ilmetä verenpaineen, HR:n, ruoansulatuskanavan toiminnan tai silmänsäätelyn poikkeavuuksina. Farmakologisesti parasympaattisia vaikutuksia voidaan tehostaa tai estää esimerkiksi antikolinergisilla lääkkeillä.