PCItoimenpiteessä

PCI-toimenpiteessä, eli perkutaanisessa sepelvaltimointerventiossa (PCI), avataan ahtautuneet tai tukkeutuneet sepelvaltimot katetrien ja varjoaineen avulla. Menetelmä on keskeinen hoitomuoto sepelvaltimotautipotilailla ja sitä käytetään sekä oireellisen anginan että akuutin sepelvaltitukoksen hoidossa. PCI voidaan suorittaa hätätilanteessa sydäninfarktin yhteydessä tai suunnitellusti kroonisten ahtaumien lievittämiseksi. Tavoitteena on palauttaa verenvirtaus, lievittää oireita ja parantaa ennustetta.

Toimenpiteen kulku alkaa pääsyllä johonkin valtimoihin, yleensä radiaalisesti ranteesta tai femoraalisesti nivusen kautta. Pääsyyn asetetaan introducer, jonka kautta ruiskutetaan varjoainetta ja suoritetaan sepelvaltimoiden angiografia tilan arvioimiseksi. Tarvittaessa suoritetaan pallolaajennus balloon-angioplastian avulla. Jos ahtauma sallii, asetetaan stentti tukemaan verisuonen seinämän pysyvää avautumista. Stentti voi olla tavallinen bare-metal tai lääkevaikutteinen (drug-eluting). Lopuksi katetreja poistetaan ja potilas siirretään valvontaan toipumaan.

Esivalmisteluihin kuuluu potilaan tilan arviointi, verikokeet ja munuaisten toiminnan selvittäminen sekä allergioiden kartoitus varjoaineille. Ennen toimenpidettä annetaan yleensä antiplatelet-lääkitys, kuten aspiriini, sekä P2Y12-inhibiittori (esim. klopidogreeni, ticagrelor tai prasugreeni). Toimenpiteen aikana ja usein sen jälkeen annetaan antikoagulaatiota. Jälkiseurannassa potilaalle määrätään usein kaksinkertainen antiplatelet therapy (DAPT) tietyn ajan stenttityypin mukaan.

PCI:n onnistuneisuus on yleisesti korkea, erityisesti elektivissä tilanteissa. Komplikaatioiksi voivat tulla vuoto pääsykohdassa, verisuonivauriot, varjoaineen aiheuttama munuaistoksisuus, restenosis sekä stentt thrombosis. Radiaalinen pääsy on vähentänyt verenvuotiriskiä. Toipuminen on yksilöllistä, mutta useimmat potilaat voivat palata kotiin muutaman päivän kuluessa ja palata arkeen asteittain seurannan ja tarvittavien elämäntapamuutosten jälkeen.