Osakeoptioihin

Osakeoptioihin viitataan yleisesti sopimuksiin, jotka antavat oikeuden ostaa tai myydä tietty määrä osakkeita ennalta määrättyyn toteutushintaan tietyn ajan kuluessa. Optiolla voi olla myös tarkoitus tarjota osakepohjaista palkitsemista tai kannustinta työntekijöille. Yleisesti on kyse sekä ostovi- että myyntioptiosta (call ja put), ja ne voivat olla sekä markkinoilla noteerattuja johdannaisia että yritysten antamia työsuhde- tai palkkiojärjestelmässä käytettäviä optioita.

Markkinapörssissä noteeratut osakeoptiot ovat rahaksi muutettavia johdannaisia, joiden arvo seuraa kohdeosakkeen hintaa sekä muita tekijöitä kuten volatiliteettia ja aikaa. Työsuhdeoptiot puolestaan annetaan yrityksen työntekijöille palkkio- tai rekrytointitavoitteisiin ja ne voivat olla sidottuja vesting-aikaan sekä työsuhteen kestoon.

Mekaniikkaan kuuluu toteutushinta (strike price), jolla optio antaa oikeuden ostaa tai myydä osakkeita, sekä voimassaoloaika tai erääntymispäivä, jonka sisällä optio voidaan käyttää. Työsuhdeoptiot usein sisältävät vesting- eli kypsyysjakson, jonka jälkeen optioita voi käyttää. Optio voidaan toteuttaa käytännössä maksamalla toteutushinta ja vastaanottamalla osakkeet, tai joissain tapauksissa käydä kaupankäyntiä rahasijoituksella.

Käyttöön ja vaikutuksiin liittyy sekä edut että riskit: optioiden avulla voidaan houkutella ja sitouttaa avainhenkilöitä sekä tarjota osallistumista osakekannan arvonnousuun, mutta ne voivat aiheuttaa laimennusta ja riippuvuutta osakkeen hinnan kehityksestä. Verotus ja sääntely vaihtelevat maittain; työsuhde-optioiden käsittely huomioi sekä verotuksen että työlainsäädännön näkökohdat.

Esimerkki: Yritys X myöntää 200 osto-optiota toteutushinnalla 40 euroa, voimassa 3 vuotta ja vesting-ajan jälkeen. Kun osake on 60 euroa, optioiden käyttäminen maksaa 40 euroa per osake, mistä syntyy 20 euron hyöty per osake ennen mahdollisia veroja ja kaupankäyntikuluja.