Orbitaationhallintajärjestelmät

Orbitaationhallintajärjestelmät ovat avaruusalusten ja satelliittien kiertoradan hallintaan sekä asennon ohjaukseen tarkoitettuja autonomisia järjestelmiä. Niiden tehtävänä on ylläpitää oikea kiertorata, varmistaa tarkka asennon suunta sekä suorittaa kiertoradan muutokset ja muut lennon aikaiset toimenpiteet.

Järjestelmä koostuu pääosin ohjaus-, navigointi- ja hallintalogiikasta (GN&C), sensoreista sekä toimilaitteista. Sensorit voivat sisältää tähdenseurantajärjestelmiä, aurinkosensoreita, inertiaalimoduuleita ja GNSS-lukemia, sekä muita havainto- ja kalibrointilähteitä lennon mukaan. Toimilaitteisiin kuuluvat kemialliset raketit sekä sähköiset propulsionjärjestelmät, ja asennonhallintaan käytetään lisäksi mekaanisia laitteita kuten reaktiopyöriä sekä magnetitorquereita. Yhdessä nämä mahdollistavat sekä suurten että pienien asennon- ja nopeuden muutosten tarkkaan hallinnan.

Toimintojen kattotehtäviä ovat kiertoradan ylläpito (station keeping), kiertoradan nosto- ja laskumaneuvverit sekä törmäyssuojaukset ja end-of-life -toimet kuten deorbitointi. Asennonhallinnan avulla voidaan kohdistaa instrumentit ja anturit tarkasti, sekä tukea tieteellisiä ja telekommunikaatio-operaatioita.

Maasegmentti tukee järjestelmää lennonjohdon ja maanpäällisen viestintäinfrastruktuurin kautta. Siihen kuuluvat telemetrian vastaanotto, komentojen lähettäminen sekä lennon tilan seuranta ja maneuvreiden suunnittelu. Orbitaationhallintajärjestelmät ovat keskeisiä sekä maasta että avaruudesta tapahtuvien toimenpiteiden onnistumiseksi eri kiertoradoilla ja erilaisissa missioissa, kuten LEO-, MEO- ja GEO-satelliiteissa sekä miehitettyjen alusten yhteydessä.