Oikosulkuvirtoja

Oikosulkuvirtoja ovat sähköverkossa syntyviä suuria virtoja, kun oikosulku muodostuu johtimien välillä tai johtimen ja maan välillä. Tällaiset virrat ovat merkittävästi suuremmat kuin normaalit toimintahäiriövirrat, ja niiden suuruus riippuu verkon Thevenin-impedanssista sekä oikosulkupaikan sijainnista.

Oikosulkuja luokitellaan yleisesti kolmitaipeiseen (kolmivaiheinen) oikosulkuun sekä epäsymmetrisiin vikoihin, kuten linja-maan (line-to-ground) tai linja-to-linja (line-to-line) oikosulkuun sekä näiden yhdistelmiin. Epäsymmetriset virrat syntyvät epätasaisista jännitteistä; niiden analysointi usein vaatii symmetrisyysmenetelmää Fortescuen mukaan.

Laskennassa oikosulkuvirran suuruus määräytyy pääosin verkon Thevenin-lähteen impedanssin ja jännitteensovituksen perusteella. Oikosulkuvirta voidaan määritellä likimääräisesti I_fault ≈ V_th / Z_th, mutta todellinen virta riippuu verkon todellisista oloista. Monimutkaisempien tapausten analyysi käyttää symmetrisyysmenetelmiä ja numeerisia ratkaisuja.

Oikosulkuvirtoja käytetään suojauksessa ja mitoituksessa: katkaisijoiden nimellisteho ja toimintanopeus sekä suojalaitteiden asetusarvot perustuvat oikosulkuvirran suuruuteen ja luonteeseen. Kansainväliset standardit, kuten IEC- ja IEEE-sarjat, ohjaavat oikosulkuanalyysiä sekä testaus- ja asennuskäytäntöjä.