Nitriittimuodon

Nitriittimuoto (nitriitti-ioni, NO2−) on epäorgaaninen ioni, joka on nitriittihapon HNO2 konjugoitua emästä. Nitriittimuoto on tyypillisesti nitrogenin +3-oksidaatiotasolla ja toimii usein konjugoituna emäksenä nitriti- ja nitriittiyhdisteissä. Nitriittinä NO2− esiintyy luonnossa sekä vesistöissä, maaperässä että elintarvikkeissa käytettynä suoloina, kuten natriumnitriittinä (NaNO2) ja potassium nitriittinä (KNO2).

Kemialliset ominaisuudet ja kiertokulku: Nitriittimuoto on suhteellisen vakaa neutraalissa ja hieman emäksisessä liuoksessa. Happon lisääntyessä nitriittit ioniyhdisteeseen muodostuu nitriittihappoa HNO2, joka liukenee ja hajoaa epäorgaanisiksi kaasuiksi (esim. NO, NO2). Biologisessa kiertokulussa nitriitti on välivaihe nitrifikaatioreitillä: ammoniumionit happamuuden ja mikrobien vaikutuksesta muuttuvat NO2−:ksi ja edelleen NO3−:ksi.

Sovellukset ja terveys: Elintarviketeollisuudessa nitriittien suoloja käytetään säilyvyyden ja värin säilyttämiseen, erityisesti suolatuissa lihatuotteissa. Nitriittiä käytetään myös kemianteollisuudessa ja laboratorioissa. Terveydellisesti nitriitit voivat aiheuttaa methemoglobinemia suurina pitoisuuksina, erityisesti lapsille, ja niistä voi muodostua nitrosamiineja lämpökarren yhteydessä, mikä on huomioitava elintarvikkeiden käsittelyssä. Tasonvalvonta ja turvallisen käytön rajoja säädellään säädöksin ja ohjeistuksin.

Ympäristö ja analytiikka: Liialliset nitriittipitoisuudet vesistöissä voivat viitata tengan nitrifikaatio- ja denitrifikaatioprosesseihin sekä ravinnekuormitukseen. Nitriitin pitoisuuksia mitataan esimerkiksi ioniyhdisteiden kromatografialla tai colorimetrisillä menetelmillä (Griess-reaktio). Nitriittimuodon ymmärtäminen on keskeinen sekä ympäristö- että elintarviketurvallisuusasioissa.