Neurulaatio

Neurulaatio on varhaisen sikiökehityksen vaihe, jossa neural plate sulautuu muodostaen keskushermoston primaarisen putken. Neural plate muodostuu ektodermistä; sen mutkistuminen sekä neural groove -rakenteen muodostuminen ja neural foldsien sulkeutuminen johtavat putken syntyyn. Neural crest -solut irtoavat neural plateista ja migroivat sekä perifeeriseen hermostoon että muihin kudoksiin, jolloin muodostuu monia keskushermoston ulkopuolisia rakenteita.

Neurulaatio jaetaan yleisesti kahteen vaiheeseen: primaariseen (ensisijäiseen) neurulaatioon, joka muodostaa suurimman osan aivoista ja selkäytimestä, sekä sekundaariseen (toissijäiseen) neurulaatioon, joka täydentää posteriorista osaa. Eri lajien kehityksessä näillä vaiheilla on erilaisia yksityiskohtia, mutta perusidea putken muodostumisesta säilyy.

Ajallinen viite: ihmisen kehityksessä neurulaatio tapahtuu noin kolmen ja neljän viikon välillä raskauden alkupuolella.

Signaalireitit ja säätely: kehityksessä vaikuttavat keskeisesti BMP-, Wnt- ja Shh-signaalit sekä kasvutekijät kuten FGF; näiden gradientit ohjaavat neural platein kuroutumista ja putken sulkeutumista. Folaatin riittävä saanti ennen raskautta ja varhaisessa raskaudessa pienentää neurulaatiokohteisia häiriöitä.

Merkitys ja sairaudet: neurulaation epäonnistuminen voi johtaa neural tube -defekteihin, jotka voivat aiheuttaa aivojen ja selkäytimen epämuodostumia, kuten spina bifida. Folaattivasteiden säätely ja geneettiset tekijät vaikuttavat riskiin.

Tutkimus ja malliorganismit: neurulaatiota tutkitaan yleisesti kanan embriolla, hiirissä ja zebrafishissa. Mikroskopia ja geneettiset mallit auttavat hahmottamaan putken muodostumisen sekä neural crest -solujen migraation mekanismeja.

---