Nesosilikaateille

Nesosilikaatit, eli orthosilikaatit, ovat silikaattimineraaleja, joissa SiO4-tetraedrit ovat erillään toisistaan eivätkä jaa happi-atomien kanssa. Tetraedrit sitoutuvat pääasiassa kationien, kuten Mg2+, Fe2+, Ca2+ tai Al3+, ympärille, jolloin muodostuu yksittäisiä SiO4-yksiköitä, jotka eivät liity toisiinsa suoraan toisten tetraedrien kautta.

Tällainen rakenteellinen eristys määrittelee nesosilikaattien polymeroitumiskyvyn huomattavasti alhaisemmaksi kuin muiden silikaattiryhmien, kuten pyörö- tai verkkomallin omaavat mineraalit. Esimerkkejä nesosilikaateista ovat oliviini-ryhmä (forsteriitti Mg2SiO4 ja fayaliitti Fe2SiO4), garnetit (yleinen kaava X3Y2(SiO4)3; esimerkiksi almandiini Fe3Al2Si3O12, pyropiini Mg3Al2Si3O12), sekä zirkoon ZrSiO4. Muita esimerkkejä ovat topaasi Al2SiO4(F,OH)2 ja alus-ryhmän alaluokat kuten andalu-siitti, kyanite ja sillimanite (Al2SiO5), jotka usein luokitellaan orthosilikaateiksi.

Maantieteellinen ja geologinen esiintyminen: nesosilikaatit muodostuvat sekä magmaisissa että metamorfisissa kivilajeissa. Oliviini ja garnetit ovat yleisiä magmaisissa kivilajeissa, zircon on erittäin yleinen ja monipuolinen mineraali sedimentaarisissa ja magmaisissa rockeissa sekä metamorfisissa kivilajeissa. Nesosilikaatit ovat tärkeitä sekä geokemian että geologisen ajoituksen tutkimuksessa.

Käyttö ja merkitys: zirconia käytetään laajalti U-Pb -ajoituksessa; garnetit ja oliviinit toimivat tärkeinä faasina metamorfisissa ja magmaisissa prosesseissa sekä gemologisissa sovelluksissa. Nesosilikaattien ymmärtäminen auttaa tulkitsemaan maan kivilajikirjon rakenteita ja kehitystä.