Nenäalue

Nenäalue on ihmisen anatomian alue, joka kattaa ulkoisen nenän sekä sitä ympäröivät rakenteet ja nenän sisäisen rakennejärjestelmän. Se käsittää sekä ulkoisen nenän osat että nenän ontelon sekä sitä yhdistävät rakenteet, kuten nenäontelon sieraimat, nenän väliseinän (septum) ja nenän sierinten kartiolookset sekä keskijāärimet, soff nauruparren alue.

Anatomiaa koskevat pääkohdat. Ulkoinen nenä koostuu nasusexternan rakenteista, kuten nenän luista (nasal bones) ja nenän sidekalvoihin kuuluvista nivelsidoksista sekä sieraimista (nares). Nenän ontelo ulottuu sieraimista posteriorisesti kohti choanal aukoja ja sisältää kolmea nenän conchaea (ylä-, kesk- ja alapurae), jotka vaikuttavat ilmanvirtausten ja ilman kuivauksen hallintaan. Nenän väliseinän etu- ja keskiosat koostuvat rustosta ja etmoidisen luun osista. Ylin osa nenän limakalvoa on hajuaistia varten ja sijaitsee eteläosassa (olfactory epithelium). Nenän puhduksia ovat myös paranasaalit, kuten poskionivel, otsalohkon sinukset, etmoidialliset ja epäilyttävien sinusten aukot.

Toiminta. Nenäalueen päätehtäviä ovat ilman lämmittäminen, kosteuttaminen ja puhdistaminen sekä hajuaistin mahdollistaminen. Se toimii myös äänentuotannon resonanssipaikkana.

Hermosto ja verisuonet. Nenän tuntohermot tulevat pääosin kolmitumaisen (trigeminal) hermon haaroista, ja verenkierto koostuu sisääntyvästi ilmeisesti faciaalisen valtimon sekä sfenopalatinoiden valtimon haaroista. Imu pidetään nenän imusolmukkeiden kautta.

Kliininen merkitys. Nenäalue voi altistua erilaisille sairauksille, kuten nuhka/nuha, allerginen tai ei-allerginen nuha, sinuiittiin, devitaatiotestejä, polypoosi sekä nenän murtumat. Tutkimuksessa käytetään nenäendoskopiata ja kuvantamista, milloin tarvetta on, sekä paikallishoitoja kuten suihkeita ja lääkehoitoa.