Nanopartikulumokat

Nanopartikulumokat ovat materiaaleja, joiden rakenne ja ominaisuudet perustuvat nanopartikkeleihin. Yleinen määritelmä on, että hiukkaset ovat kooltaan noin 1–100 nanometriä. Nanopartikkelien pienuudesta seuraa suurin pinta-tila suhteessa tilavuuteen, mikä vaikuttaa reaktiivisuuteen ja interaktioihin biolaboratoriossa sekä ympäristössä.

Ominaisuudet ja muodot: nanopartikulumokat voivat ilmentää erityisiä optisia, sähköisiä ja kemiallisia ominaisuuksia, kuten plasmonisia resonansseja, fluoresenssia tai magnetisia ilmiöitä. Koossa, muodossa ja pinnan funktionalisoinnissa on ratkaisevaa kontrolli.

Valmistus ja muodot: Ne voidaan valmistaa useilla kemiallisilla ja fysikaalisilla menetelmillä, kuten kolloidisella synteesillä, kemiallisella reduktiolla tai solvometallisella menetelmällä sekä laserablatiivisella tekniikalla. Hiukkasille voidaan antaa erikoispintoja ja stabilointi-ainetta kuten polymeerejä tai surfaktantteja, ja niiden muotoja voivat olla pallomaisia, nanorodeja tai nanoplateja.

Sovellukset ja turvallisuus: käytettyjä aloja ovat katalyysi, lääketiede ja kuvantaminen, energia sekä kuluttajatuotteet kuten kosmetiikka. Terveys- ja ympäristöriskit riippuvat materiaalista, koosta ja altistuksesta, ja ne vaativat riskinarviointia sekä asianmukaisia säädöksiä (esim. REACH, CLP, kosmetiikkalainsäädäntö).