NFCtunnistus

NFC-tunnistus on todentamismenetelmä, jossa käytetään Near Field Communication -tekniikkaa käyttäjän identiteetin varmentamiseen. Käyttäjä todentaa itsensä esittämällä NFC-yhteensopivan laitteen tai tunnisteen lähelle lukijaa, yleensä muutaman sentin etäisyydellä. Laitteessa oleva tunniste sisältää todentamiskriittiset tiedot, kuten sertifikaatin, avaimia tai haaste-vastaus -mekanismin, jotka mahdollistavat turvallisen tunnistamisen palveluntarjoajan taustajärjestelmään.

Toimintaperiaate perustuu sirulliseen turvalliseen elementtiin (secure element, esim. SIM, eSIM tai erillinen turvallinen sovellus) tai luotettuun suoritusyhteenvetoon, jossa lukija ja tunniste suorittavat kryptografisen vaihdon tai sertifikaattivarmennuksen. Kun tunniste osoitetaan lukijalle, järjestelmä voi aikaansaada todentamisen, vahvistaen käyttäjän henkilöllisyyden ja oikeuden käyttää kyseistä palvelua tai tilaa.

Käyttökohteita on monia: verkkopalveluihin kirjautuminen, pääsynvalvonta fyysisisiin tiloihin, yritysten IT-jirien ja sovellusten vahvistaminen sekä kaksivaiheisen tunnistuksen osana turvallisuusarkkitehtuuria. Usein NFC-tunnistus sijoittuu fyysisen pääsyn ja digitaalisen identiteetin väliin, mahdollistaen yhdistetyn identiteetin hallinnan.

Edut ovat nopeus, kätevys ja vahvistettu epäilyksen alainen lähestymistapa sekä mahdollisuus käyttää hardware-backed-tunnuksia. Rajoitteita ovat tarve yhteensopiville laitteille ja lukijoille, laitteen tai tunnisteen katoamisen/tuhoutumisen aiheuttama riski sekä yksityisyys- ja hallintakäytännöt. NFC-tunnistus perustuu NFC-tekniikan standardeihin (esim. ISO/IEC 14443) ja turvallisiin elementteihin, mutta toteutusvaihtoehdot vaihtelevat tarjoajan mukaan.