Myeliinittävät

Myeliinittävät on termi, jota käytetään kuvaamaan soluihin ja prosesseihin osallistuvia tekijöitä, jotka muodostavat myeliinikerroksen aksonien ympärille. Myeliinittävät voivat tarkoittaa sekä keskushermostossa (CNS) myeliiniä muodostavia solutyyppejä että ääreishermostossa (PNS) toimivia solutyyppejä sekä näiden solujen välisiä prosesseja, joilla myeliini syntyy ja kehittyy.

Keskushermostossa myeliinöinnistä vastaa oligodendroytit, jotka voivat myeliinöidä useita eri aksonin segmenttejä yhdellä solulla. Ääreishermostossa myeliinöinnistä vastaa Schwannin solut, jotka myeliinöivät yksittäisiä aksonin segmenttejä. Myeliini on lipidipitoista ja sen tehtävänä on parantaa hermojan johtuvuutta ja luoda saltatorinen johtuminen. CNS:ssä tärkeiksi proteiineiksi ovat mbp (myelin basic protein) ja PLP, kun taas PNS:ssä olennaisimpia ovat P0 ja PMP22 -proteiinit.

Kehitys ja kehityksen säätely vaihtelevat alueittain, mutta myeliinöinti alkaa varhain elossa ja etenee lapsuudessa sekä nuoruudessa. Prosessiin vaikuttavat neuronien toiminta, kasvutekijät sekä useat signaalijärjestelmät, kuten neureguliini-, Notch-, Wnt- ja muita retkiä sekä neuronaalinen aktiivisuus.

Remyelinaatio on mahdollista vammojen tai sairauksien jälkeen, mutta sitä voi vaikeuttaa ikääntyminen sekä tietyt sairaudet. Keskushermoston demyelinaatiota aiheuttavat sairaudet, kuten multipla skleroosi, kun taas ääreishermoston demyelinaatio liittyy muun muassa Charcot–Marie–Tooth -tyyppisiin häiriöihin. Tutkimus tähtää myeliinivaipan palauttamiseen ja mahdollisiin kantasolu- tai farmakologisiin hoitoihin.