Mukaanottaminen

Mukaanottaminen on suomalainen termi, joka tarkoittaa aktia tai prosessia, jossa joku tai jokin otetaan mukaan osalliseksi joukkoon, ohjelmaan, palveluun tai järjestelmään. Sana juontuu verbista mukaanottaa, joka tarkoittaa mukaan ottamista, sisällyttämistä tai rekrytointia, ja -minen-loppuisesta muodonmuutoksesta. Mukaanottaminen viittaa siis harkittuun ja tarkoitukselliseen toimintaan, jolla lisätään osallistumista, oikeuksia tai pääsyä.

Käyttöyhteyksiä ovat sosiaali- ja terveysala, koulutus, työelämä sekä julkinen hallinto. Esimerkiksi sosiaalisen inclusion tavoitteena on pitää syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä (kuten vammaiset, maahanmuuttajat tai nuoret) mukana päätöksentelyssä ja palveluiden suunnittelussa. Koulutuksessa mukaanottaminen voi tarkoittaa pääsyä opintoihin tai oppilasaruksen laajentamista inklusiivisten opetuskäytäntöjen kautta. Työpaikoilla sekä organisaatioissa kyse on sidosryhmien huomioimisesta, osallisuuden lisäämisen suunnittelusta sekä monimuotoisen rekrytoinnin käytännöistä.

Mukaanottaminen liittyy läheisesti käsitteisiin osallisuus ja inkluusio. Sen arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka aidosti toiminta mahdollistaa osallistumisen, eikä kyse ole vain symbolisesta mukanaolosta. Haasteita voivat olla resurssit, tarkoituksenmukainen kohdentaminen sekä seuranta- ja arviointimenetelmien puute.

Termiä käytetään laajasti suomalaisessa hallinto- ja sosiaalitieteen kirjallisuudessa, ja sen käännöksiä voidaan tehdä kontekstin mukaan esimerkiksi inclusion, admission tai enrollment.

---