Motivaatiotekijät

Motivaatiotekijät ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat henkilön motivoitumiseen ja sitoutumiseen työ- tai opiskeluympäristössään. Niitä jaetaan yleisesti sisäisiin (intrinsic) ja ulkoisiin (extrinsic) tekijöihin: sisäiset liittyvät tekemisen mielekkyyteen, oppimiseen, henkilökohtaiseen kasvuun tai tavoitteiden saavuttamiseen; ulkoiset muodostuvat palkkioista, tunnustuksesta, arvoista sekä työympäristön olosuhteista.

Käytännön taustatekijöinä motivaatiotekijöitä tarkastellaan usein Herzbergin kaksifaktoriteorian kautta sekä itseohjautuvuusteorian näkökulmasta. Herzbergin teorian mukaan motivaatiotekijät (motivators) lisäävät työtyytyväisyyttä ja motivaatiota, kun taas hygieniatekijät (hygiene factors) estävät tyytymättömyyttä ilman välitöntä vaikutusta pysyvään motivaatioon. Motivaatio rakentuu siis tekijöistä kuten saavutukset, tunnustus, vastuu ja työn merkityksellisyys. Itseohjautuvuusteorian mukaan motivaation laatu määräytyy autonomian, kompetenssin ja yhteenkuuluvuuden tunteen kautta; sisäisesti motivoituneet työntekijät kokevat yleensä suurempaa sitoutumista ja kestävää suorituskykyä.

Käytännössä motivaatiotekijöitä vahvistetaan työ- ja oppimisympäristöissä muun muassa suunnittelemalla tehtäviä mielekkäiksi, antamalla palautetta, tarjoamalla kasvun mahdollisuuksia sekä kohtuullisia palkkio- ja uramahdollisuuksia. Arviointi ja kehittäminen voivat perustua kyselyihin, haastatteluihin sekä työntekijöiden suoritustietojen analyysiin. On huomioitavaa, että motivaatiotekijät ovat yksilöllisiä ja tilannesidonnaisia sekä kulttuurisidonnaisia; parhaat käytännöt edellyttävät jatkuvaa seurantaa ja sopeutumista.