Monosakkaridiyksiköitä

Monosakkaridiyksiköt ovat hiilihydraattien perusrakenteita. Ne ovat yksinkertaisia sokereita, joita käytetään disakkaridien ja polysakkaridien rakennuspalikoina. Yleensä ne koostuvat 3–7 hiiliatomista ja nende yleinen kaava on Cn(H2O)n. Monosakkaridit voivat esiintyä lineaarisina tai kiertymämuodossa; kiertymä voidaan luokitella pyranoosi- (6-atominen) tai furanoosi- (5-atominen) rakenteeksi. Monisakkaridien kuvailussa huomioidaan myös anomeriset muodot, alpha ja beta, sekä D- ja L-konfiguraatiot, joista luonnossa tavataan pääasiassa D-muotoja.

Luokitus ja esimerkit: monosakkaridit jaetaan aldoseiksi (aldehydillä) ja ketoseiksi (ketonilla). Hiiliatomien lukumäärän mukaan niitä kutsutaan triosasiksi, tetrooseiksi, pentoosiksi, hexoosiksi ja niin dalej (esim. riboosi, arabiinoosi, xyloosi, glukoosi, galaktose, fruktoosi). Useimmat luonnossa esiintyvät monosakkaridit voivat esiintyä sekä vapaissa että kiertymämuodoissa, ja niiden funktioihin vaikuttavat sekä sija että kyseinen konformaatio.

Rooli biokemiassa ja biologiassa: monosakkaridiyksiköt ovat energianlähde soluille (esim. glukoosi) ja samalla niiden yhdisteitä käytetään useissa biokattoissa, kuten nukleiinihapojen riboosi- ja deoksiriboosi-yksiköissä sekä solukalvon ja proteoglykaanien rakenneosina. Ne voivat muodostaa disakkarideja, kuten laktoosi ja sakkaroosi, sekä pidempiä polysakkarideja kuten tärkkelys, selluloosa ja glykogeeni. Monosakkaridiyksiköiden kemiallinen monimuotoisuus mahdollistaa laajat biologiset toiminnot ja rakenteelliset tehtävät.