funktioihin

Funktioihin on suomen kielen illatiivin monikkomuoto sanasta funktio. Sitä käytetään ilmaisemaan siirtymää kohti useita funktioita tai viittaamista niihin. Funktio puolestaan tarkoittaa riippuvuussuhdetta tai operatiivista toimintoa, ja sitä käytetään sekä matematiikassa että ohjelmoinnissa.

Etymologia: Funktio on laina latinasta functio, ja suomenkielinen termi vakiintui matematiikassa ja luonnontieteissä 1800–1900-luvulla. Nimi saa taivutuksensa suomalaisesta kieliopista; illatiivinen monikko muodostuu tyypillisesti -iin-päätteestä, mikä selittää muodon funktioihin.

Käyttö: Funktioihin viitataan, kun puhutaan useammasta funktiosta tai niiden toiminnasta yhdessä kontekstissa. Matematiikassa puhuttaessa voidaan sanoa esimerkiksi “tämän mallin ratkaisut riippuvat funktioihin liittyvistä ehdoista” tai “tutkimus kohdistuu funktioihin liittyviin ominaisuuksiin”. Ohjelmoinnissa termiä käytetään, kun viitataan useisiin funktioihin, joita sovellus käyttää tai joihin kutsuja voi viitata. Esimerkkejä: “Ohjelmassa on useita funktioita, joihin syötteet kulkevat” ja “Knäyttyjen funktioihin liittyvät parametrit voivat vaikuttaa suorituskykyyn.”

Tulkinta ja yhteys: Funktioihin korostaa monen funktion yhteistä roolia tai toimintaa, distinctimiä vastakohtana yksittäiselle funktiolle (funktio). Termi on vakiintunut sekä tieteellisessä että teknisessä kielenkäytössä, ja se löytyy erityisesti kirjoitetusta teksteistä sekä ohjeistuksista, joissa käsitellään useita toimintoja tai riippuvuuksia.