Monosakkaridityyppi

Monosakkaridityyppi on termi, jota käytetään kuvaamaan monosakkaridien luokittelua niiden kemiallisten ominaisuuksien perusteella. Keskeinen jaottelu perustuu kahteen seikkaan: funktionaalinen ryhmä ja hiilirakenteen pituus. Funktionaalisen ryhmän mukaan monosakkaridit jaotellaan aldosakkarideihin, joissa on aldehydiryhmä, sekä ketosakkarideihin, joissa on ketoniryhmä. Aldosakkarideissa aldehydiryhmä sijaitsee C1:ssä, ketosakkarideissa ketoniryhmä C2:ssä. Hiilirakenteen pituuden mukaan monosakkaridit voivat sisältää kolmea, neljää, viittä, kuutta tai useampaa hiiliatomia.

Stereokemiallisesti monilla monosakkarideilla on sekä D- että L-muotoja, joita käytetään määritelmässä suhteessa glyceraldehydiin. Monosakkaridit voivat esiintyä lineaarisessa muodossa tai rengasmaisessa muodossa. Rengasrakenteessa syntyy furanoosi- ja pyranoosi-muotoja sekä alfa- ja beta-anomeereja.

Biologisesti monosakkaridityyppien rakenteet määräävät niiden roolin aineenvaihdunnassa. Ne toimivat sekä nopeina energianlähteinä että rakennuspalikoina glykosidisten yhdisteiden sekä nukleotidien sokeriosien muodostuksessa. Esimerkkejä yleisistä monosakkaridityypeistä ovat glukoosi (aldosoosi, kuuden hiilen heksoosi), fruktoosi (ketosoosi, kuuden hiilen heksoosi), galaktoosi (aldosoosi, kuuden hiilen heksoosi) sekä riboosi (pentosoosi). Deoksiriboosi on DNA:n rakennusosa.