Mielenterveyteen

Mielenterveys viittaa yksilön kykyyn selviytyä arjen vaatimuksista, tuntea ja ilmaista tunteitaan sekä ylläpitää kognitiivista toimintakykyään. Hyvinvoiva mieli tukee ihmissuhteita, opiskelua ja työtä sekä ehkäisee mielenterveysongelmien syntyä. Mielenterveys on kuitenkin elämänkulussa vaihtelevaa, ja stressi, trauma, sairaudet sekä päihteiden käyttö voivat heikentää sitä. Sairaudeltaan erottuvat sekä lyhytaikaiset mielialan ja ahdistuksen vaihtelut että pitkäaikaiset mielenterveysongelmat. Suojaavia tekijöitä ovat turvallinen sosiaalinen verkosto, mielekäs toiminta, unisyklit sekä riittävä fyysinen terveys ja pääsy tukeviin palveluihin.

Yleisimmät mielenterveyden häiriöt ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt, kaksisuuntainen mielialahäiriö sekä päihde- ja sopeutumisvaikeudet. Lapsilla ja nuorilla huomio kiinnittyy käyttäytymisen muutoksiin, koulumenestykseen ja sosiaalisiin suhteisiin; varhainen tuki parantaa toipumisen näkymiä.

Hoitoprosessi alkaa usein yleislääkärin tai muun ammattilaisen arvioinnilla. Hoitoon voi sisältyä psykoterapiaa (esim. kognitiivinen käyttäytymisterapia), perheterapiaa tai ryhmäterapiaa sekä lääkitystä. Moni saa parhaan tuloksen yhdistämällä psykoterapiaa, lääkitystä sekä elämänhallintakeinoja kuten uni, liikunta ja sosiaalisen tuen vahvistaminen. Hoitoon osallistuvat usein useat ammattilaiset: lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja ja terapia-ammattilaiset.

Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki ovat keskeisiä: koulut, työpaikat ja yhteisöt voivat tarjota tietoa, tunnistamistekijöitä sekä luoda mielenterveyttä vahvistavaa ilmapiiriä. Kulttuuriset ja yksilölliset erot on huomioitava, ja stigmatisointi on vähennettävä.

Suomessa mielenterveyden palvelut muodostavat olennaisesti julkista terveydenhuoltoa, ja niitä täydentävät yksityiset palvelut sekä järjestöt, kuten Mieli ry. Akuutissa kriisissä ota yhteyttä hätänumeroon 112 tai hakeudu päivystyksen tai kriisipalveluiden piiriin. Lisätietoa ja tukea saa myös luotettavilta verkkosivuilta ja paikallisilta terveyskeskuksilta.