Merkkijonoliteraalit

Merkkijonoliteraalit ovat ohjelmointikielissä käytettyjä syntakseja, joiden avulla ohjelmakoodissa ilmaistaan merkkijonoja eli sarjoja merkkejä. Ne toimivat tekstuaalisen tiedon sisäisenä esityksenä ja niiden tarkka syntaksi sekä tulkinta vaihtelevat kielestä toiseen. Yleensä merkkijonoliteraalit alkavat ja päättyvät delimitereihin, kuten yksittäisiin tai kaksoislainausmerkkeihin. Joissakin kielissä käytetään myös backtick-merkkiä tai muita erikoismerkkejä. Usein latoja tukevat paakoja (escape sequences), joiden avulla erikoismerkit voidaan esittää ilman, että niitä tulkitaan lopulliseksi koostatukseksi. Yleisimmät paakot ovat esimerkiksi rivinvaihto (\n), välilyönti (\t), takaisinmerkki (\\), sekä lainausmerkkien paakkaus (\' ja \").

Monirivisiä merkkijonoliteraaleita tuetaan joissakin kielissä. Esimerkiksi Pythonissa käytetään kolmoislainausmerkkejä (""" ... """) tai (''' ... '''); JavaScriptin template-literalit käyttävät backtick-merkkia ja sallivat rivinvaihdot sekä muuttujien upottamisen ${...}; Go:n raaka-merkkijonot ovat backtick-merkkien sisällä; C/C++ tukevat raaka-merkkijonoja muodossa R"( ... )"; C# tarjoaa verbatim-merkkijonoja, joita aloitetaan @-merkillä.

Merkkjijonoliteraalit ovat usein Unicode-merkistöä tukevia. Lähdekoodin tallennus- ja koodausaspekti vaihtelee: UTF-8 on nykyisin yleisin koodi- ja tallennusformaatio, ja monet kielet mahdollistavat Unicode-merkkejä muun muassa paakoin tai suoraan merkkien kirjoittamisen. Usein merkkijonoliteralit ovat immuuttavia (immutable) tai niihin liittyy erityisiä tyyppejä, mikä vaikuttaa siihen, miten niiden arvoa muokataan ja jaetaan ohjelmassa.

Merkkijonoliteraalit ovat keskeisiä ohjelmoinnissa, koska niiden avulla voidaan tallentaa ja käsitellä tekstiä, syötettä sekä dokumentaatiota. Oikea syntaksi ja oikea paakojen käyttö sekä delimeterien yhteensopivuus kielen kanssa ovat olennaisia virheiden välttämiseksi.