Meriolosuhteita

Meriolosuhteita tarkoitetaan merialueen tilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, joiden katsotaan vaikuttavan merillä suoritettaviin toimiin. Ne kattavat sekä sää- että merikohtaiset ilmiöt, kuten tuulen, aallokon, virtausten, veden lämpötilan sekä jäätilanteen. Meriolosuhteet voivat muuttua sekä ajassa että paikassa ja ne ovat keskeisiä navigoinnin, kalastuksen sekä offshore-toiminnan suunnittelussa ja turvallisuudessa.

Keskeisiä osa-alueita ovat tuuli, aallokko ja virta. Tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat suoraan aaltoihin; merkittävä aallonkorkeus (SWH), aallonpituus ja -jakso kuvaavat aallokon voimaa. Virta vaikuttaa alusten kurssiin ja niihin liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi huomioidaan vedenkorkeus suhteessa vuorovesiin, jäätilanne sekä näkyvyys.

Meriolosuhteita seurataan ja ennustetaan monin tavoin: meribuoy-verkostoilla, satelliiteilla ja radarilla sekä optisilla mittauksilla. Kansallisilla toimijoilla, kuten Ilmatieteen laitoksella (FMI), on keskeinen rooli merisääennusteiden tuottamisessa. Ennusteet kattavat tuulen nopeuden ja suunnan, merkittävän aallonkorkeuden sekä virrat ja jäätilanteen; ne julkaistaan sekä alueellisesti että kansainvälisesti.

Käytännössä meriolosuhteita seurataan ja ennustetaan turvallisuuden, logistisen suunnittelun ja operatiivisen päätöksenteon tueksi: reittisuunnittelu kaupallisessa laivaliikenteessä, kalastus sekä offshore- ja rakennustyömaat, sekä hätätilanteisiin reagointi ja pelastusoperaatiot.

Ilmastonmuutoksen myötä merisäätilanteet voivat muuttua: tuulet voivat vahvistua, myrskyt voivat yleistyä, merijään esiintyvyys heikentyä ja merivirrat muuttua, mikä vaikuttaa pitkän aikavälin merisääennusteisiin ja suunnitteluun.