Membranaattisuutta

Membranaattisuus on biologinen ominaisuus, jolla tarkoitetaan jonkin rakenneosan tai soluelimen kalvon ympäröimyyttä tai koostumusta. Käytännössä termi viittaa usein lipidivuoreen, joka muodostaa kaksikerroksisen kalvon ja rajaa tilat sekä säätelee aineiden liikkumista niiden välillä.

Eukaryoottisissa soluissa on useita membranoituja organelleja, kuten tuma sekä endoplasmakalvosto, Golgin laite, mitokondriot ja kloroplastit. Näiden kalvot mahdollistavat toimintojen eriyttämisen, suojaamisen ja säätelyn sekä muodostavat solun sisäisiä kompartmentteja. Kalvot koostuvat fosfolipidien kaksikerroksesta, proteiineista ja usein kolesterolista; ne ovat nesteisiä ja proteiineja liikkuu lateraalisesti, mikä tunnetaan fluid mosaic -mallina. Kalvot toimivat semi-käytöksikköisinä esteinä, kuljetuskanavina sekä reseptoreina ja signaalien välittäjinä.

Prokaryooteissa solukalvo on keskeinen rajapinta, ja joissakin lajeissa on lisäksi sisäisiä membranoituja rakenteita, jotka eriyttävät tiettyjä biokemiallisia prosesseja. Virologiassa membranaattisuus viittaa enveloped-viruksiin, joiden lipidinen kalvo on peräisin isäntäsolun kalvosta ja jolla on tärkeä rooli viruksen soluun tunkeutumisessa ja replikaatiossa.

Membranaattisuuden merkitys ulottuu solun homeostaasiin, energiantuotantoon, aineiden kuljetukseen ja signaalien välitykseen. Tutkimuksessa sen features kartoitetaan muun muassa elektronimikroskopian, fluoresenssikuvantamisen sekä lipidien ja proteiinien koostumuksen analysoinnin keinoin.