Markkinahäiriöiden

Markkinahäiriöiden eli markkinoiden epäonnistumisten ilmiö kuvaa tilanteita, joissa vapaat markkinat eivät johda tehokkaaseen resurssien allokointiin. Tämä tarkoittaa, että markkinat eivät yksinään pysty tuottamaan yhteiskunnallisesti optimaalista lopputulosta. Yleisimpiä markkinahäiriöiden syitä ovat ulkoisvaikutukset, julkishyödykkeet, epäsymmetrinen informaatio ja markkinavoiman väärinkäyttö.

Ulkoisvaikutukset ilmenevät, kun yhden toimijan päätös vaikuttaa muihin ilman, että tätä vaikutusta heijastetaan hintaan. Negatiiviset ulkoisvaikutukset, kuten saastuminen, aiheuttavat yhteiskunnalle kustannuksia, joita tuottaja ei kanna. Positiiviset ulkoisvaikutukset, kuten rokotukset, tuottavat hyötyä myös muille kuin kuluttajalle.

Julkishyödykkeet ovat sellaisia hyödykkeitä, joille on tyypillistä ei-kilpailullisuus ja ei-poissuljettavuus. Näitä ovat esimerkiksi maanpuolustus tai katulamput. Koska niitä on vaikea tarjota yksityisillä markkinoilla kannattavasti, valtio usein vastaa niiden tuotannosta.

Epäsymmetrinen informaatio syntyy, kun markkinoiden osapuolilla on erilaista tietoa. Tämä voi johtaa esimerkiksi piilevään haittaan (hidden action) tai piilevään ominaisuuteen (hidden characteristic), joissa toinen osapuoli tietää enemmän kuin toinen. Esimerkiksi vakuutusmarkkinoilla tämä voi johtaa vaarallisten yksilöiden yliedustukseen.

Markkinavoiman väärinkäyttö, kuten monopolien tai oligopolien vallankäyttö, voi johtaa liian korkeisiin hintoihin ja liian vähäiseen tuotantoon verrattuna kilpailullisiin markkinoihin. Näissä tilanteissa talouspolitiikalla, kuten sääntelyllä, veroilla tai tuilla, pyritään korjaamaan markkinoiden epäonnistumisia ja edistämään yhteiskunnallista hyvinvointia.